Aargau

Aargau
Aargaun maaseutua
Vaakuna
Aargau sijaitsee Pohjois-Sveitsissä.
Valtio	Sveitsi
Hallintoalueita	11
kuntia	210 (1.1.2020–)
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Aarau
Pinta-ala	1 404[1] km² (10.)
– maa	1 395,2[1] km²
– sisävesi	(Hallwilersee) 8,7[1] km²
Väkiluku (31.12.2019)  (vakinaiset asukkaat)	685 845[2] (4.)
– väestötiheys	488[2][1] as./km²
Kielet	saksa
Uskonnot	katolisuus 32 % reformoitu kirkko 23 %
BKT (2015, alustava)	40 mrd. Sfr (5.)[3]
– asukasta kohti	62 000 Sfr (19.)[4]
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	AG
Kantonin internetsivut
Infobox OK

Aargau (saks. Aargau, ransk. Argovie, ital. Argovia, retoromaaniksi Argovia) on yksi Sveitsin pohjoisista kantoneista. Aargaun pääkaupunki on Aarau. Kantonissa on vajaat 700 000 asukasta.

Maantiede

Aargau sijaitsee suurelta osin Aarejoen laaksossa, mistä se on saanut nimensäkin. Pohjoisessa kantonin rajana on Rein, Sveitsin ja Saksan rajajoki.

Aargau on yksi Sveitsin vähiten vuoristoisista kantoneista, Mittellandia, alankoaluetta Alppien pohjoispuolella ja Juravuoriston itäpuolella.

Historiaa

Aargaun alue oli Habsburgien hallinnassa vuoteen 1415. Aargau liittyi Sveitsin valaliittoon vuonna 1803.^[5]

Asukkaat ja hallinto

Aargau on saksankielinen: saksaa puhuu 87 prosenttia asukkaista. Suurin uskonnollinen ryhmä ovat katoliset (vuonna 2017 32 prosenttia). Protestantteja on 23 prosenttia. Kantonin vakituisista asukkaista 25 prosenttia on ulkomaalaisia (vuonna 2017).^[6] Kantonin vakituista asukkaista neljännes oli vuoden 2019 lopussa ulkomaalaisia^[2].

Kunnat ja kaupungit

Aargaussa on 210 kuntaa (1.1.2020 alkaen), jotka muodostavat 11 hallintoaluetta (saks. Bezirk)^[7]. Aargaussa on 12 väkiluvultaan yli 10 000 asukkaan kuntaa eli kaupunkia (tilanne 31.12.2019):^[2]

Talous

Aargau on ollut Sveitsin vilja-aitta ja myös merkittävää karjanhoitoaluetta. Vuonna 2016 maa- ja metsätalous työllistivät enää kolme prosenttia aargaulaisista. Teollisuudessa oli 28 prosenttia ja palvelualoilla 69 prosenttia työpaikoista.^[6]

Aargaun kantonin osuus Sveitsin bruttokansantuotteesta oli vuonna 2015 viidenneksi suurin arvoltaan 40 miljardia frangia^[3]

Reinissä, Aaressa ja Limmatissa on yli 20 vesivoimalaa, ja kaksi (Leibstadt, Beznau) Sveitsin neljästä ydinvoimalasta on Aargaussa. Aargauta sanotaankin Sveitsin "energiakantoniksi".

Nähtävyydet

Aargaussa ovat Badenin ja Schinznachin kuuluisat rikkipitoiset kuumat lähteet.

Lähteet

• National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 17.11.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aargau Wikimedia Commonsissa

n k m Aargaun hallintoalueet ja kunnat Hallintoalue (saks. Bezirk) ja kunnat (210 kpl, 1.1.2020–) Aarau Aarau • Biberstein • Buchs • Densbüren • Erlinsbach • Gränichen • Hirschthal • Küttigen • Muhen • Oberentfelden • Suhr • Unterentfelden Baden Baden • Bellikon • Bergdietikon • Birmenstorf • Ehrendingen • Ennetbaden • Fislisbach • Freienwil • Gebenstorf • Killwangen • Künten • Mägenwil • Mellingen • Neuenhof • Niederrohrdorf • Oberrohrdorf • Obersiggenthal • Remetschwil • Spreitenbach • Stetten • Turgi • Untersiggenthal • Wettingen • Wohlenschwil • Würenlingen • Würenlos Bremgarten Arni • Berikon • Bremgarten • Büttikon • Dottikon • Eggenwil • Fischbach-Göslikon • Hägglingen • Islisberg • Jonen • Niederwil • Oberlunkhofen • Oberwil-Lieli • Rudolfstetten-Friedlisberg • Sarmenstorf • Tägerig • Uezwil • Unterlunkhofen • Villmergen • Widen • Wohlen • Zufikon Brugg Auenstein • Birr • Birrhard • Bözberg • Bözen • Brugg • Effingen • Elfingen • Habsburg • Hausen • Lupfig • Mandach • Mönthal • Mülligen • Remigen • Riniken • Rüfenach • Schinznach • Thalheim • Veltheim • Villigen • Villnachern • Windisch Kulm Beinwil am See • Birrwil • Burg • Dürrenäsch • Gontenschwil • Holziken • Leimbach • Leutwil • Menziken • Oberkulm • Reinach • Schlossrued • Schmiedrued • Schöftland • Teufenthal • Unterkulm • Zetzwil Laufenburg Eiken • Frick • Gansingen • Gipf-Oberfrick • Herznach • Hornussen • Kaisten • Laufenburg • Mettauertal • Münchwilen • Oberhof • Oeschgen • Schwaderloch • Sisseln • Ueken • Wittnau • Wölflinswil • Zeihen Lenzburg Ammerswil • Boniswil • Brunegg • Dintikon • Egliswil • Fahrwangen • Hallwil • Hendschiken • Holderbank • Hunzenschwil • Lenzburg • Meisterschwanden • Möriken-Wildegg • Niederlenz • Othmarsingen • Rupperswil • Schafisheim • Seengen • Seon • Staufen Muri Abtwil • Aristau • Auw • Beinwil • Besenbüren • Bettwil • Boswil • Bünzen • Buttwil • Dietwil • Geltwil • Kallern • Merenschwand • Mühlau • Muri • Oberrüti • Rottenschwil • Sins • Waltenschwil Rheinfelden Hellikon • Kaiseraugst • Magden • Möhlin • Mumpf • Obermumpf • Olsberg • Rheinfelden • Schupfart • Stein • Wallbach • Wegenstetten • Zeiningen • Zuzgen Zofingen Aarburg • Bottenwil • Brittnau • Kirchleerau • Kölliken • Moosleerau • Murgenthal • Oftringen • Reitnau • Rothrist • Safenwil • Staffelbach • Strengelbach • Uerkheim • Vordemwald • Wiliberg • Zofingen Zurzach Bad Zurzach • Baldingen • Böbikon • Böttstein • Döttingen • Endingen • Fisibach • Full-Reuenthal • Kaiserstuhl • Klingnau • Koblenz • Leibstadt • Lengnau • Leuggern • Mellikon • Rekingen • Rietheim • Rümikon • Schneisingen • Siglistorf • Tegerfelden • Wislikofen

n k m Sveitsin kantonit Kantonit Aargau Appenzell Ausserrhoden Appenzell Innerrhoden Basel-Landschaft Basel-Stadt Bern Fribourg Geneve Glarus Graubünden Jura Luzern Neuchâtel Nidwalden Obwalden Sankt Gallen Schaffhausen Schwyz Solothurn Thurgau Ticino Uri Valais Vaud Zug Zürich