Aleksei Venetsianov

Omakuva, 1811

Aleksei Gavrilovitš Venetsianov (ven. Алексей Гаврилович Венецианов; 18. helmikuuta (J: 7. helmikuuta) 1780 Moskova - 16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1847 Poddubje lähellä Tveriä) oli venäläinen taidemaalari, joka on parhaiten tunnettu talonpoikaiselämää ja tavallisia ihmisiä kuvaavista teoksistaan.

Elämäkerta

Aleksei Venetsianov syntyi kreikkalaissyntyiseen kauppiasperheeseen Moskovassa. Hän ryhtyi virkamieheksi 1800-luvun alussa ja muutti Pietariin, jossa hän alkoi opiskella taidetta. Aluksi hän harjoitteli Eremitaašin teoksia kopioimalla ja tekemällä muotokuvia ystävistään. Myöhemmin hän tutustui Vladimir Borovikovskiin ja asui hänen talossaan oppipoikana. Hän yritti työskennellä vapaana muotokuvamaalarina, mutta hän sai vain muutamia tilauksia. Vuonna 1811 Taideakatemian johtokunta myönsi hänelle akateemikon arvonimen hänen kahden teoksensa vuoksi - Omakuva ja K. I. Golovatševskin ja akatemian nuorten oppilaiden muotokuva.

Vuonna 1819 omistautuen täysin taiteelle Venetsianov jätti paikkansa viranhaltijana, osti Safonkovon kylän ja asettui sinne. Tänä aikana hän maalasi näkymiä luonnosta, joita hän huomasi ympärillään. Nämä teokset olivat ensisijaisen tärkeitä hänen urallaan. Hän maalasi talonpoikien muotokuvia ja näkymiä maalaiselämästä. Hän oli ensimmäinen talonpoikaiselämän kuvaaja Venäjän taiteessa. Hänen teoksensa menestyivät näyttelyssä vuonna 1824, jossa hän sai kriitikoiden ylistystä.

Venetsianov toivoi tulevansa Taideakatemian professoriksi, mutta akateemikot eivät myöntäneet hänelle suostumustaan, etupäässä hänen akateemisen koulutuksen puutteensa vuoksi. Vuosien aikana ennen vuotta 1820 hän alkoi houkutella köyhistä oloista olevia ihmisiä ja jopa maaorjia, kuten Grigori Soroka, opettaakseen heille maalaamista. 1820-luvun puoleenväliin mennessä hänen ympärilleen oli kerääntynyt ryhmä seuraajia, ja hän perusti oman taidekoulun. Keisari Nikolai I, joka halusi tukea kansallisia suuntauksia, antoi taiteilijalle hyväksyntänsä ja nimitti hänet hovimaalariksi. Titteli toi hänelle rahallista tukea, joka oli tarpeellista taidekoulun toiminnalle, jossa ei ollut käytössä lukukausimaksuja. Venetsianov kuoli onnettomuudessa vuonna 1847, kun hänen hevosensa vauhkoontuivat ja hänen vaununsa putosivat jyrkältä rinteeltä.

Teoksia

  • Elonkorjaajat
    Elonkorjaajat
  • Puimahuoneessa 1821-1823
    Puimahuoneessa
    1821-1823
  • Talonpoikaistyttö ruiskukkien kanssa 1820-luku
    Talonpoikaistyttö ruiskukkien kanssa
    1820-luku
  • Kynnöksellä, kevät 1820-luku
    Kynnöksellä, kevät
    1820-luku
  • Elonkorjuu, kesä 1820-luku
    Elonkorjuu, kesä
    1820-luku
  • Zaharka 1825
    Zaharka
    1825
  • Tyttö ruudullisessa šaalissa
    Tyttö ruudullisessa šaalissa
  • Tyttö šaalissa
    Tyttö šaalissa
  • Tyttö vasikan kanssa
    Tyttö vasikan kanssa
  • Ennustus 1842
    Ennustus
    1842
  • Talonpoikaisnainen maidon kanssa
    Talonpoikaisnainen maidon kanssa
  • Nukkuva paimenpoika 1823-1824
    Nukkuva paimenpoika
    1823-1824

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksei Venetsianov.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Israel
  • Yhdysvallat
  • Latvia
  • Tšekki
  • Australia
  • Kroatia
  • Alankomaat
  • Puola
Taiteenala
  • RKD Artists
  • ULAN
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
  • Trove
Muut
  • Europeana
  • IdRef
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Alexey Venetsianov