Apollo 15

Apollo 15
James Irwin, Apollo 15 ja Lunar Rover.
James Irwin, Apollo 15 ja Lunar Rover.
Lennon tilastotiedot
Kutsukoodi Komentomoduuli: Endeavour
Kuumoduuli: Falcon
Miehistön määrä 3
Laukaisu 26. heinäkuuta 1971
kello 13.34.00 UTC
Paluu Maahan 7. elokuuta 1971
kello 20.45.53 UTC
Lennon kesto 12 päivää, 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia
Miehistön kuva
Apollo 15 miehistö: Scott, Worden ja Irwin.
Apollo 15 miehistö: Scott, Worden ja Irwin.
Navigaatio
← Apollo 14 Apollo 16 →
Infobox OK
Apollo 15:n laukaisu.

Apollo 15 oli Apollo-ohjelman yhdeksäs miehitetty lento ja neljäs, joka laskeutui Kuuhun. Lennolla oli ensi kertaa mukana sähkökäyttöinen akuilla toimiva kuuauto, jolla ajettiin yli 27 km. Laskeutumispaikka oli "Hadleyn rilliksi" kutsutun laakson lähellä.

Apollo 15:n komentomoduulia kutsuttiin nimellä Endeavour ja kuumoduulia nimellä Falcon.

Lento

Lento oli ensimmäinen, jossa käytettiin Kuun pinnalla liikkumiseen kuuautoa (Lunar Rover – LRV). Niinpä tämä lento oli ensimmäinen niin sanottu J-sarjan lento, jolla voitiin viipyä Kuussa yli kolme vuorokautta. Miehillä oli aikaisempaa paremmat avaruuspuvut, joissa voitiin kumartua, happi riitti pidempään ja jäähdytystä oli kohennettu.[1]

David Scottin ja James Irwinin ohjaama Apollo 15:n kuumoduuli laskeutui Sateiden mereksi sanotun valtavan basalttilaakion reunalle. Lähellä oli Hadleyn rilleksi (Rima Hadley) sanottu valtava laakso ja myös korkeat Apenniinien vuoret. Näitä lähempänä oli Hadley Delta -vuori.[2] Rima Hadley on 400 metriä syvä, 1 500 metriä leveä kiemurteleva kanjoni. Astronautit kävelivät Kuussa yli 18 tuntia. Ensimmäisellä kuukävelyllä he pystyttivät miehittämättömän tutkimusaseman. Kahdella seuraavalla he ajoivat kuuautolla, joka liikkui 10-15 km/h vauhdilla, mikä tuntui ajajista Kuussa hyvin nopealta. Auto pomppi ja tuntui vikuroivan. Sen etupyörien ohjaus oli rikki. Pelkääjän paikalla istunut Irwin pelkäsi putoavansa kyydistä ja nauroi hermostuneesti. Scott joutui jarruttelemaan ja muuttelemaan suuntaa, kun auto oli monta kertaa pudota kraatteriin.[3]

Kuuautolla ajettiin 27,9 km varoen ajamasta liian kauas komentomoduulista siltä varalta, että kuuauto vioittuisi, ja astronautit joutuisivat kävelemään takaisin kuumoduulille. Astronautit kävivät mm. Hadley-vuoren juurella St. Georgen kraatterin lähellä.[4]

Rima Hadley[5][6][7]-kuruun[8] "Hadleyn rilliin" ei kyetty laskeutumaan ilman vuorikiipeilyvälineitä[9]. Astronauttien mielestä laakso[10] näytti luultavasti tasapohjaiselta halkeamalta Kuun pinnalla, vaikka tutkijoiden mielestä se oli romahtanut laavatunneli. Laakso oli 1,5 km leveä ja 200 m syvä, ja sen pohjalla oli kiviä. Irwin piti laakson pohjaa luultavasti tasaisena, ei V:n muotoisena.

Miehistö löysi paikan, josta voisi ajaa laakson pohjalle, mutta astronautit pelkäsivät, etteivät pääsisi heikkotehoisella autollaan poistumaan laaksosta ylämäkeen. Rima Hadley lienee romahtanut laavatunneli. Hadley-vuoressa ja Silver Spur -harjanteessa näkyi muinaisia laavakerroksia, samoin kuin Rima Hadley -laaksossa.

Ennen toista ajelua toinen astronauteista kipeytti kätensä poratessaan kahden tunnin ajan odotettua kovempaa kiveä.[4] Toisella matkalla kuuauto uhkasi myös monta kertaa pudota rotkoihin. Ajettuaan Hadleyn vuoren rinnettä ylös ja pysähdyttyään astronauteilla oli vaikeuksia kahlata nilkkoihin asti ulottuvassa kuupölyssä.[4] Astronautit löysivät valkoisen kiven, joka on tutkijoiden mukaan 4,1 miljardia vuotta vanhaa anortosiittia.[11]

Alukseen vuoti vettä, minkä astronautit siivosivat aluksen viemäriin. Sekä Irwinin että Scottin sydämet sykkivät epäsäännöllisesti, ja Irwiniä väsytti.[12]

Kuualuksen lähellä toinen astronauteista pudotti höyhenen ja vasaran, jotka putosivat Kuun ilmattomassa ympäristössä pölyiseen kamaraan yhtä aikaa.[13] Tämä todisti osaltaan oikeaksi monet klassisen fysiikan lait ja energiaperiaatteen.

Kuuta kiertävässä komento-/huoltomoduulissa oli Kuun pintaa kartoittava SIMBay-laitteisto, josta laukaistiin alisatelliitti Kuuta kiertämään.[9] Satelliitin radanmuutoksia tutkimalla voitiin kartoittaa Kuun pinnanalaisia massatihentymiä, maskoneja. Komentomoduulin ohjaaja Worden teki kuulennoilla ensimmäisen avaruuskävelyn hakiessaan huoltomoduulin SIMBay:ssä olevat filmin ja mittausaineiston.

Paluu Maahan sujui onnistuneesti. Irwin otti kameralla kuvia ikkunasta näkyvästä alusta ympäröivästä tulipallosta. Hän näki lumipeitteiset Uuden-Seelannin vuoret. Yksi kolmesta laskuvarjosta ei avautunut, mutta alus laskeutui silti onnistuneesti mereen. Tällä kertaa kuukävijät eivät joutuneet karanteeniin.

Tilastotietoa

Laukaisu tapahtui 26. heinäkuuta 1971 kello 13.34.00 UTC Kennedy Space Centeristä. Kuuhun laskeutuminen tapahtui 30. heinäkuuta kello 22.16.29 UTC ja paluu Maahan 7. elokuuta kello 20.45.53 UTC. Kokonaisaika Kuussa oli 66 tuntia, 54 minuuttia ja 53,9 sekuntia. Lennon kokonaiskesto oli 12 päivää, 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia.[14]

Kuvia

  • Apollo 15:n miehistön käyttämä kuuauto.
    Apollo 15:n miehistön käyttämä kuuauto.
  • Apollo 15:n laskeutumisalue laajassa mittakaavassa. Hadleyn rilli on kiemurteleva halkeaman näköinen pinnamuoto keskellä. Apollo 15 laskeutui keskellä näkyvän suuren vuoren pohjoispuolelle, rillin itäisimmästä mutkasta koilliseen.
    Apollo 15:n laskeutumisalue laajassa mittakaavassa. Hadleyn rilli on kiemurteleva halkeaman näköinen pinnamuoto keskellä. Apollo 15 laskeutui keskellä näkyvän suuren vuoren pohjoispuolelle, rillin itäisimmästä mutkasta koilliseen.
  • Apollo 15:n laskeutumispaikka tarkemmin.
    Apollo 15:n laskeutumispaikka tarkemmin.
  • Hadleyn rilli pinnalta kuvattuna.
    Hadleyn rilli pinnalta kuvattuna.

Miehistö

  • David Scott, komentaja (3. ja viimeinen avaruuslento)
  • Alfred Worden, komentomoduulin pilotti (ensimmäinen ja ainoa avaruuslento)
  • James Irwin, kuumoduulin pilotti (ensimmäinen ja ainoa avaruuslento)

Kuukävely

EVA – extravehicular activity, aluksen ulkopuolinen toiminta

  • Scott – EVA – seisoen kuumoduulin yläluukulla kuvaten näkymää
    • Alkoi: 31. heinäkuuta 0.16.49 UTC
    • Päättyi: 31. heinäkuuta 0.49.56 UTC
    • Kesto: 33 minuuttia ja 7 sekuntia
  • Scott ja Irwin – EVA 1
    • Alkoi: 31. heinäkuuta 13.12.17 UTC
    • Päättyi: 31. heinäkuuta 19.45.59 UTC
    • Kesto: 6 tuntia, 32 minuuttia ja 42 sekuntia
  • Scott ja Irwin – EVA 2
    • Alkoi: 1. elokuuta 11.48.48 UTC
    • Päättyi: 1. elokuuta 19.01.02 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 12 minuuttia ja 14 sekuntia
  • Scott ja Irwin – EVA 3
    • Alkoi: 2. elokuuta 8.52.14 UTC
    • Päättyi: 2. elokuuta 13.42.04 UTC
    • Kesto: 4 tuntia, 49 minuuttia ja 50 sekuntia

Avaruuskävely

Paluumatkalla Maahan Worden suoritti avaruuskävelyn komentomoduulin ulkopuolella.

  • Worden – EVA 4
    • Alkoi: 5. elokuuta 15.31.12 UTC
    • Päättyi: 5. elokuuta 16.10.19 UTC
    • Kesto: 39 minuuttia ja 7 sekuntia

Lähteet

  • Gatland, Kenneth & Arthur C Clarke: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suomentanut Pertti Jotuni. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2.
  • Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6.
  • Westman, Juhani: Vanha ja uusi Kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
  • Whitehouse, David: Kuun elämäkerta. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7 (sid.).
  • Wirtanen, P.C.: Apollo 15 – Apenniinien yli lentävä haukka. Zeniitti 3/2021.

Viitteet

  1. ↑ Tieteen kuvalehti 13/2009. 3.-16.9.2009, sivu 70: Autoilua Kuussa, kohta sivulla 71
  2. ↑ Westman: Vanha ja uusi Kuu, s. 140-
  3. ↑ Tieteen kuvalehti 13/2009, s. 71
  4. ↑ a b c Tieteen kuvalehti 13/2009, s. 72
  5. ↑ http://the-moon.wikispaces.com/Rima+Hadley
  6. ↑ http://nssdc.gsfc.nasa.gov/imgcat/html/object_page/lo5_h105_3.html
  7. ↑ http://www.lpi.usra.edu/resources/mapcatalog/topophoto/41B4S3/
  8. ↑ http://www.astrofotografie.nl/rima_hadley.htm
  9. ↑ a b Gatland: Kohti avaruutta, s. 163
  10. ↑ http://www.sydneyobservatory.com.au/blog/wp-content/uploads/2007/10/hadley-rille-a15-fig-2.JPG (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Whitehouse: Kuun elämäkerta, s. 265
  12. ↑ Lagerstedt: Rakettimiehiä, s. 350
  13. ↑ Tieteen kuvalehti 13/2009, s. 73
  14. ↑ http://nssdc.gsfc.nasa.gov/nmc/spacecraftDisplay.do?id=1971-063A

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 15 Wikimedia Commonsissa
Apollo-ohjelma
Miehittämättömät testilennot:

SA-1 - SA-2 - SA-3 - SA-4 - SA-5 - A-101 - A-102 - A-103 - A-104 - A-105 Pad Abort Test-1 - Pad Abort Test-2 - QTV - A-001 - A-002 - A-003 - A-004 - AS-201 - AS-203 - AS-202 - Apollo 4 - Apollo 5 - Apollo 6

Muut

Apollo 1

Miehitetyt lennot:

Apollo 7 - Apollo 8 - Apollo 9 - Apollo 10 - Apollo 11 - Apollo 12 - Apollo 13 - Apollo 14 - Apollo 15 - Apollo 16 - Apollo 17

Peruutetut lennot:

Apollo 18 - Apollo 19 - Apollo 20

Muuta
Alukset Apollo-avaruusalus - Kuumoduuli
Saturn-rakettiperhe Saturn I - Saturn IB - Saturn V
Muut Vehicle Assembly Building - Crawler-transporter - Mobile Launcher Platform
  • n
  • k
  • m
Artemis (avaruusohjelma)Chang'e 5-T1Chang'e 3Lunar Atmosphere and Dust Environment ExplorerTHEMISChang'e 2Lunar Reconnaissance OrbiterChandrayaan-1Chang'e 1KaguyaSMART 1Lunar ProspectorAsiaSat 3/HGS-1Clementine (kuuluotain)HitenLuna 24Luna 23Luna 22Luna 21Apollo 17Apollo 16Luna 20Luna 19Luna 18Apollo 15Apollo 14Luna 17Zond 8Luna 16Apollo 13Apollo 12Zond 7Apollo 11Luna 15Apollo 10Apollo 8Zond 6Zond 5Luna 14Surveyor 7Surveyor 6Surveyor 5Lunar Orbiter 5Surveyor 4Lunar Orbiter 4Surveyor 3Lunar Orbiter 3Luna 13Lunar Orbiter 2Luna 12Surveyor 2Luna 11Lunar Orbiter 1Surveyor 1Luna 10Luna 9Luna 8Luna 7Zond 3Luna 6Luna 5Ranger 9Ranger 8Ranger 7Ranger 6Luna 4Ranger 5Ranger 4Ranger 3Ranger 2Ranger 1Luna 3Luna 2Pioneer 4Luna 1
Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset Muokkaa Wikidatassa
  • Saksa
  • Yhdysvallat