Arbetet

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu.

Osa artikkelisarjaa:

Työväenkulttuuri
Suomessa

Historia

Forssan ohjelma
Vuoden 1905 suurlakko
Punakaarti

Yhteiskunta

Järjestöt
SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike
Puhujat
Eetu Salin
Arkistot
Kansan Arkisto

Viestintä

Äänenkannattajat
Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–)
Aikakauslehdet
Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967)
Kulttuurilehdet
Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti
Toimittajat
Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa

Kirjallisuus

Tietokirjat
Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi
Kaunokirjallisuus
Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot
Kustantajat
Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri
Kirjailijat
Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen
Runous
O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi

Taide

Taiteilijaryhmät
Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila
Teatteri
Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri
Näytelmät
Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera
Näyttelijät ja ohjaajat
Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo
Musiikki
Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto
Säveltäjät
Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen
Kuvataiteilijat
Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva

Koulutus

Järjestöt
Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto
Opistot
Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto

Tapahtumat

Arbetet oli Turussa vuosina 1908–1918 ilmestynyt ruotsinkielinen sosiaalidemokraattinen sanomalehti.^[1]

Turun ja Varsinais-Suomen ruotsinkielisen työväenlehden perustajana toimi Turun ruotsinkielinen työväenyhdistys. Vuonna 1910 siitä tuli SDP:n ruotsinkielisen keskusjärjestön Finlands Svenska Arbetarförbundin äänenkannattaja. Turussa ja välillä myös Helsingissä toimitettu Arbetet levisi Varsinais-Suomen lisäksi myös Uudellemaalle. Sisällissodan jälkeen lehteä ei enää perustettu uudelleen, vaan SDP:n ruotsinkieliseksi äänenkannattajaksi tuli helsinkiläinen Arbetarbladet.^[1]

Lehti ilmestyi aluksi kerran, vuodesta 1912 kahdesti ja vuonna 1918 kolmesti viikossa. Sen levikki nousi 1910-luvulla yli neljän tuhannen.