Carl Bengts
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Carl Johan Bengts (2. huhtikuuta 1876 Närpiö – 10. lokakuuta 1934 Jyväskylä) oli suomalainen varhaismodernistinen taiteilija.
Bengtsin vanhemmat olivat maanviljelijä, kestikievarin pitäjä Erik Anders Bengts ja Anna Kristina Stor-Nix. Hän lähti Helsinkiin opiskelemaan koristemaalariksi Karl Hellstenin johdolla. Hän jatkoi sitten taideopintoja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1895–1896 sekä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1897–1898. Hän oli Turussa jonkin aikaa Victor Westerholmin oppilaana.
Bengts oli Akseli Gallen-Kallelan oppilaana syksystä 1899 alkaen ja avusti Gallen-Kallelaa, kun tämä valmisti Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongin freskoja. Maalausten ja piirrosten lisäksi Bengts teki taidegrafiikkaa ja suunnitteli huonekaluja, ryijyjä, kirjankansia ja rakennuksia. Bengtsin taiteelle olivat ominaista kansanomaiset maalaiselämän aiheet, puhtaat värit ja taidokas valon kuvaus. Ruotsinkielisestä taustastaan huolimatta Bengts oli innokas suomalaisuusaatteen kannattaja ja suomalaisen kansankulttuurin ihailija.
Carl Bengts oli 1900-luvun alussa mukana aktivistien toiminnassa ja hän oli järjestämässä aseiden ja sensuurin kieltämän kirjallisuuden salakuljetusta Suomeen Ruotsista. Bengts hankki Sommarön tilan Tammisaaresta, ja hänen oli tarkoitus viljellä tilaa Oscar-veljensä kanssa mutta ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen pakotti Bengtsin luopumaan tilasta.
Vuonna 1912 Bengts teki maalausmatkan Keski-Suomeen ja otti maalaustensa aiheeksi erityisesti savupirtit. Hän muutti vaimonsa kanssa Jyväskylään 1914 ja maalasi siellä kaupunkimaisemia sekä sisäkuvia. Bengts asui välillä Kristiinankaupungissa mutta palasi Jyväskylään ostaen Kumpulan huvilan Kuokkalasta. 1930-luvun laman ja huolettoman rahankäytön seurauksena Bengtsit tekivät 1934 vararikon ja muuttivat 1934 Kumpulasta Ilmarisenkadulle kahden huoneen asuntoon. Samana vuonna Carl Bengts sairastui parantumattomaan syöpään. Carl Bengts kuoli lokakuussa 1934.[1]
Maalauksia
- Myrsky I, 1904
- Omakuva, 1911
- Ujo, 1911
- Maisema Päijänteeltä, 1912
- Oscar nojaa lapioon Sommarössä, 1914
- Parturi Heikki Ollikaisen piha Vapaudenkatu 57, 1915, guassi
- Lehmiä laitumella, 1921
- Kivijärven kirkon alttaritaulu, 1931
Rakennuksia
- Soukan pirtti ja Palanderin pystyhirsiaitta, Kulju, Lempäälä 1900-luvun alku (Bengts suunnitteli useita kansallisromanttisia pyöröhirsirakennuksia Kuljuun).
- Villa Helkavuori, Kauniainen 1907 (Alpo Sailon jugend-tyylinen taiteilijahuvila, jonka hän suunnitteli yhdessä Bengtsin kanssa).
- Suksitehtailija Julius Uusituvan asuintalo, Salmiranta, Jyväskylä 1929.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carl Bengts Wikimedia Commonsissa
Lähteet
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
- Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli
- Tampereen taidemuseo: Carl Bengts – Valo puhuu
- Verkkonäyttely näkövammaisille: Carl Bengts (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvataiteen Keski-Suomea: Carl Bengts (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suur-Jyväskylän lehti, 22.2.2012, s. 39 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
Aiheesta muualla
- Carl Bengtsin elämäkerta Kansallisbiografiassa (maksullinen)
- Kelohongista ja aarniokuusista (Kuljun Nikkilän tilan rakennukset), Suomen Kuvalehti, 11.04.1931, nro 15, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Elsa Heporauta : Carl Bengts eläessään ja elämästä lähtiessään, Suomen Kuvalehti, 19.01.1935, nro 3, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Gallen-Kallela Kovalan aitassa (Bengts asui loppukesällä 1928 kuukauden ajan Akseli Gallen-Kallelan kanssa Korpilahdella Heinosniemen Kovalan yksinäistalossa), Suomen Kuvalehti, 25.02.1939, nro 8, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
