Ekfrasis
Ekfrasis (m.kreik. ἔκφρασις,[1] ek + frasis > ekfrazein 'julistaa tai kutsua elotonta esinettä nimeltä') on laajassa mielessä kirjallinen ja retorinen esitystapa, jonka avulla jotain esitetään kuvallisesti tai figuratiivisesti. Ekfrasis tarkoittaa ennen kaikkea taideteoksen kirjallista kuvausta, kuvan kuvaamista, sanallista deskriptiota. Ekfrasis on siis kirjallinen keino, jossa teksti vastaa tai kuvaa toista taideteosta, hyvin usein maalausta tai veistosta.[2]
Ekfrasis voi tarkoittaa myös sitä, että yhden taiteen avulla selitetään tai kuvataan toista, esimerkiksi kirjallisuudessa maalausta, maalauksessa musiikkia tai musiikissa kirjallisuutta.[3]
Kuvauksen sävy ekfrasiksessa on usein draamallinen. Antiikin Kreikassa ekfrasis viittasi minkä tahansa asian, henkilön tai kokemuksen kuvaukseen. Klassisia esimerkkejä ekfrasis-teoksista ovat Filostratos vanhemman teos Eikones ja Filostratos nuoremman samanniminen teos Eikones, jotka kuvasivat maalauksia, sekä veistoksia kuvannut Kallistratoksen Ekfraseis.[4]
Lähteet
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἔκφρασις, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Ekphrasis Urban Dictionary. Arkistoitu 18.11.2015. Viitattu 2.1.2010. (englanniksi)
- ↑ Eero Tarasti: Proust ja Wagner (Osa 1) (pdf) Wagneriaani. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.1.2010.
- ↑ Philostratus the Elder, Imagines. Philostratus the Younger, Imagines. Callistratus, Descriptions Loeb Classical Library. Viitattu 25.5.2022.
Aiheesta muualla
- Siglind Bruhn: A Concert of Paintings: "Musical Ekphrasis" in the Twentieth Century personal.umich.edu. Arkistoitu 23.9.2009. Viitattu 2.1.2010. (englanniksi)
Esimerkkejä
- Tracy Marks, The Greek God, Hephaestus, 1999 (englanniksi)
- Michael Longleyn runo L. S. Lowryn maalauksesta Man Lying on a Wall (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- John Ashbery, Self-Portrait in a Convex Mirror (englanniksi)
