Fridolf Rafael von Haartman

Fridolf Rafael von Haartman

Fridolf Rafael von Haartman (20. joulukuuta 1839 Helsinki – 1. maaliskuuta 1902 Pietari) oli suomalainen liikemies ja valtioneuvos. Hänet tunnetaan ennen kaikkea makuuvaunuliikenteen aloittajana Suomessa.

Von Haartmanin vanhemmat olivat lääkintöhallituksen ylijohtaja Carl Daniel von Haartman (1792–1877) ja Maria Helena Rosina Franzén (1800–1840). Hänen äitinsä oli runoilija ja piispa Frans Mikael Franzénin tytär. Hän oli naimisissa Alice Pinellon (1862–1945) kanssa. Fridolf Haartmanin kaksoisveli oli maanviljelysneuvos Alfred Michael von Haartman (1839–1907). He olivat vanhempiensa nuorimmat lapset.

Von Haartman palveli ensin upseerina ja toimi muun muassa Suomen kenraalikuvernöörin adjutanttina. Erottuaan armeijasta majurin arvoisena von Haartman toimi tullipäällikkönä Pietarissa ja vuosina 1879–1887 hän oli Suomen asiain komitean palveluksessa. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1897.

Vuonna 1873 von Haartman perusti Pietarin Suomalaisen Höyryveneyhtiön joka liikennöi Neva-joella. Yhtiöllä oli vuonna 1897 käytössä 76 alusta. Von Haartmanin yhtiö rakensi myös talviaikaan Neva-joen jään yli kulkevia tilapäisiä sähköraitiotielinjoja. Von Haartman harjoitti laivaliikennettä Pietarin seudun ohella Nižni Novgorodissa ja Sevastopolissa Krimillä. Hän omisti myös konepajan ja kaikkiaan hänen yhtiöidensä palveluksessa oli noin 1 000 työntekijää.

Kun Nižni Novgorodissa järjestettiin vuonna 1896 Yleisvenäläinen teollisuus-, kauppa- ja taidenäyttely von Haartman sai luvan rakentaa näyttelyalueelle kaksi metrin raideleveyksistä sähköraitiotielinjaa ja kaksi hammasratalinjaa. Hän oli jo edellisenä vuonna 1895 saanut toimiluvan Nižni Novgorodiin Venäjän ensimmäiselle sähköraitiotielinjalle.

Helmikuussa 1876 von Haartman ehdotti kirjeessään Suomen valtionrautateiden johtajalle yöjunaliikenteen aloittamista eräiden Suomen kaupunkien ja Pietarin välillä. Hän anoi lupaa myös makuuvaunuliikenteen aloittamiseksi Suomen rautateillä. Ensimmäiset yöjunat alkoivatkin liikennöidä Helsinki–Pietari-välillä 1. kesäkuuta 1876 alkaen. Von Haartmanin perustama Sofkupéaktiebolag-yhtiö tilasi kolme kolmiakselista makuuvaunua prahalaiselta F. Ringhofferin vaunutehtaalta ja ensimmäinen näistä vaunuista oli mukana Pietari–Helsinki-yöjunassa illalla 16. elokuuta 1876. Haartman jatkoi makuuvaunuliikennettä Pietarin ja Helsingin välillä aina vuoteen 1898 saakka jolloin Suomen valtiorautatiet aloitti oman makuuvaunuliikenteen telivaunuilla. Von Haartman myi vaununsa 1899 valtionrautateille joka muutti ne ensimmäisen luokan päivävaunuiksi.

Von Haartman oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1867, 1882 ja 1894.[1][2][3]

Lähteet

  • Fridolf Rafael von Haartman hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  • Heli Valtonen: Maanviljelysneuvos Michael von Haartman (1839–1907). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Jorma Rauhalan kommentti Vaunut.org-keskustelussa 11.3.2011
  • Mikko Alameri : Kiintoisia käänteitä Suomen makuuvaunuliikenteessä, teoksessa Rautatien aika - Pamfletti Suomen rautateistä ja liikennepolitiikasta, Anria Kustannus Oy 2007
  • Petri Sallinen : Kolmiakseliset makuuvaunut Suomessa, Resiina-keskustelupalsta 16.7.2013

Viitteet

  1. Ridderskapets och Adelns medlemmar vid Landtagen in Helsingfors 1867. Protokoll fördt hos Högl. Ridderskapet och adeln å Landtdagen i Helsingfors År 1867. Första häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1871, ss. 1-4.
  2. Förteckning öfver Ridderskapet och Adelnsmedlemmar vid Landtdagen i Helsingfors år 1882. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1882. Tredje häftet. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 1885, s. 1489-1493.
  3. Förteckning öfver Ståndets medlemmar. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Första delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 4-9.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • VIAF
Kansalliset
  • Tšekki
Taiteenala
  • KulturNav
Henkilöt
  • Uppslagsverket Finland