Hätätyö

Hätätyö on työtä, johon työnantaja voi määrätä työntekijän ilman työntekijän suostumusta. Työnantaja voi teettää hätätyötä vain, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tavalla, joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden, eikä työtä voi siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Hätätyön teettämisen edellytykset määritellään työaikalain (872/2019) 19 §:ssä.^[1]

Hätätyötä teettäessä työnantaja saa pidentää tavanomaista työaikaa siinä määrin kuin ennalta arvaamattoman uhan torjuminen sitä vaatii, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Vuoden 1996 työaikalain perusteluissa täsmennetään, ettei hätätyötä saa käyttää ylityön sijasta.

Eri alojen työehtosopimuksissa hätätyötä koskevia säännöksiä on täsmennetty.

Hätätyön rajoitukset

Työnantajan ei tarvitse pyytää työntekijän suostumusta hätätyön tekemiseen. Laki nuorten työntekijöiden suojelusta kuitenkin rajoittaa mainittua oikeutta. Alle 15-vuotiasta ei kuitenkaan saa pitää hätätyössä, ja yli 15- mutta alle 18-vuotiasta työntekijää saa pitää hätätyössä vain siinä tapauksessa, ettei hätätyöhön ole käytettävissä yli 18-vuotiasta työntekijää.

Työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä, vaikka hänen ylityökiintiönsä olisi täynnä, sillä hätätyötä ei lueta ylityön enimmäismääriin. Hätätyöstä on kuitenkin maksettava tavanomaiset ylityö- ja mahdolliset sunnuntaikorvaukset. Hätätyöhön voidaan määrätä työntekijä myös hänen ollessa vuosilomalla tai muulla vapaalla.

Hätätyötä teettäessään työnantaja voi poiketa useimmista työaikaa rajoittavista määräyksistä, kuten yötyö-, vuorotyö-, lepoaika- ja sunnuntaityösäännöksistä. Työajan pituutta ei ole hätätyössä juurikaan rajoitettu.

Työsuojelusäännöksistä sen sijaan hätätyössä ei saa poiketa, ja työt tulee suorittaa tavanomaista huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen.

Hätätyöilmoitus

Hätätyötä teettävän työnantajan on välittömästi tehtävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä työsuojelupiiriin. Ilmoituksessa on mainittava hätätyön syy, laajuus ja oletettu kesto. Ilmoituksessa on oltava myös työntekijöiden luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun, tai milloin kumpaakaan ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetun lausunto.

Hätätyöilmoituksen käsittely

Ilmoituksen perusteella työsuojelupiiri joko hyväksyy ilmoituksen, rajoittaa hätätyötä tai lopettaa sen kokonaan.

Työsuojelupiiri voi epäselvässä tapauksessa, josta aiempaa oikeuskäytäntöä ei ole, pyytää työneuvoston lausuntoa asiasta.

Jos hätätyömääräykselle ei ole hyväksyttävää syytä, tai työnantaja jatkaa hätätyötä vastoin työsuojelupiirin vaatimusta, työsuojelupiiri voi ilmoittaa asiasta yleiselle syyttäjälle. Työnantaja voidaan tällöin haastaa oikeuteen työaikarikkomuksesta, ja tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työaikarikkomus vanhentuu kahdessa vuodessa.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa on todettu muun muassa, että toimitusten viivästyminen ei ole peruste hätätyön käytölle.^[2] Myöskään toistuvat, kuten tavanomaisten luonnonilmiöiden aiheuttamat viat eivät muodosta perustetta hätätyön käytölle.^[3] Sairauspoissaolot eivät ole peruste hätätyölle, mutta työntekijöiden kieltäytyminen tavanomaisista ylitöistä sairaustapauksessa voi muodostaa hyväksyttävän syyn hätätyön käytölle.^[4]

Lähteet

• Hätätyö. Palkkatyöläinen, 7. heinäkuuta 2004, nro 6. SAK. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14. marraskuuta 2007.
• Hätätyö Työsuojelupiirit. Arkistoitu 1.11.2007. Viitattu 14. marraskuuta 2007.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Työaikalaki (872/2019) 19 § Finlex. Viitattu 8.3.2023.
• Hätätyö 2.2.2023. Työsuojeluhallinto. Viitattu 8.3.2023.