John Wallis

John Wallis (23. marraskuuta 1616 – 28. lokakuuta 1703)^[1] oli johtava Newtonia edeltävän ajan englantilainen matemaatikko.^[2] Hän oli pappi ja kuningasmielinen, vaikka Cromwellin hallinto käytti häntä salasanomien selvittämiseen. Vallankumouksen jälkeen hänestä tuli kuninkaan kappalainen ja Royal Societyn perustajajäsen.

Wallisin tärkein anti matematiikkaan liittyy infinitesimaaliseen analyysiin. Wallis muun muassa käytti ensimmäisenä nykyistä äärettömän merkkiä ${\displaystyle \infty }$.^[3] Hänen tunnetuin saavutuksensa kuitenkin on Wallisin tulo, jonka avulla voi laskea piin (π):

${\displaystyle {\frac {2}{1}}\cdot {\frac {2}{3}}\cdot {\frac {4}{3}}\cdot {\frac {4}{5}}\cdot {\frac {6}{5}}\cdot {\frac {6}{7}}\cdot {\frac {8}{7}}\cdot {\frac {8}{9}}\cdots ={\frac {\pi }{2}}}$

Juuri Wallis kertoi Newtonille ensimmäisenä vuonna 1695, että Manner-Euroopassa differentiaali- ja integraalilaskentaa pidetään Leibnizin keksimänä. Tästä alkoi kuuluisa kiista Leibnizin ja Newtonin kannattajien välillä.

Teoksia

• Tractatus de sectionibus conicis (Tutkielma kartioleikkauksista) 1655
• Arithmetica infinitorum (Äärettömän aritmetiikka) 1655
• Treatise of Algebra, Both Historical and Practical (Sekä historiallinen että käytännöllinen algebraa käsittelevä tutkielma) 1685

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Wallis Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Espanja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Kreikka Alankomaat Puola Portugali Vatikaani Tieteilijät MathSciNet Mathematics Genealogy Project zbMATH Henkilöt Deutsche Biographie Trove Muut SNAC IdRef