Juri Dolgoruki

Juri Dolgoruki (ven. Ю́рий Долгору́кий, 'pitkäkäsi'), (n. 1090/1100 – 15. toukokuuta 1157) oli kiovalainen ruhtinas, joka perusti Moskovan.^[1]

Juri Dolgoruki oli Vladimir Monomahin kuudes poika. Isänsä eläessä hän hankki Rostovin-Suzdalin alueen suvun haltuun, ja isän kuoltua Juri siirsi pääkaupunkinsa Suzdaliin. Hän soti veljiensä kanssa ja sai välillä isompiakin alueita haltuunsa, mutta joutui lopulta vetäytymään Suzdaliin.^[1]

Hänen syntymänsä ajankohta on epäselvä, mutta jotkin kronikat kertovat Vjatšeslav I:n sanoneen Jurille: "Minulla oli jo parta, kun sinä vasta synnyit." Koska Vjatšeslav syntyi vuonna 1083, Jurin syntymäaika on vuosisadan vaihteessa.^lähde?

Vuonna 1147 ruhtinas Juri Dolgoruki kutsui Ipatijevskaja-kronikan mukaan Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraaksensa Moskovaan. Moskova oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa.^lähde? Vuotta 1147 pidetään perinteisesti Moskovan perustamisvuotena. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156.

Juri Dolgoruki hyödynti Kiovan ruhtinaskunnan sisäisiä kiistoja, syrjäytti Izjaslav II:n ja valtasi Kiovan 1149. Hänet lyötiin takaisin seuraavana vuonna, ja valta vaihtui vielä kahdesti edestakaisin ennen kuin Juri jäi Kiovaan 1155. Kiovalaiset eivät pitäneet hänestä, ja hänet myrkytettiin yhden Kiovan pajareista järjestämissä juhlissa vuonna 1157. Hänet on haudattu Berestoven Kristuksen kirkastuksen kirkkoon, joka on Kiovan luolaluostarin yhteydessä.^[1]

Juri Dolgoruki oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli kumaani-kaanin tytär, ja toinen oli kreikkalainen Bysantin keisari Manuel I Komnenosin tytär tai sisar. Hänellä oli yhteensä 13 lasta.^[2]

Lapsiin kuuluivat

Rostislav Jurjevitš
Andrei Bogoljubski
Gleb I
Mikael I
Vsevolod III

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Arkadii Zhukovsky: Yurii Dolgorukii Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 20.2.2023.
↑ Dolgoruky biography. Brief biography of Yuri Dolgoruky SPBTTP. Viitattu 22.2.2023.

Edeltäjä:
Izjaslav II

Kiovan ruhtinas
1149–1151, 1155–1157

Seuraaja:
Rostislav I
Izjaslav III

Venäjän hallitsijat ja valtionpäämiehet

Ennen Rurikovitšia

Kyi (200–230)
Bož (350–376)

Novgorodin ruhtinaat

Rurik (862–879)
Oleg Viisas (879–882)

Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat

Kyi-suku	Askold ja Dir (842–842)^selvennä

Rurik-suku	Oleg Viisas (882–912) Igor (912–945) Olga (945–962) Svjatoslav I (962–972) Jaropolk (972–980) Vladimir Suuri (980–1015) Svjatopolk I (1015–1019) Jaroslav I Viisas (1019–1054) Izjaslav I (1054–1073) Svjatoslav II (1073–1076) Izjaslav I (1076–1078) Vsevolod I (1078–1093) Svjatopolk II (1093–1113) Vladimir Monomah (1113–1125) Mstislav I Suuri (1125–1132) Jaropolk II (1132–1139) Vjatšeslav I (1139) Vsevolod II (1139–1146) Igor II (1146) Vjatšeslav I 1151–1154) Izjaslav II (1146–1154) Juri Dolgoruki (1149–1151) Rostislav I (1154–1167) Juri Dolgoruki (1155–1157) Izjaslav III (1155–1162) Mstislav II (1167–1169) Gleb I (1169–1171) Vladimir II Mstislavitš (1171) Mikael I (1171) Roman I (1171–1173) Vsevolod III (1173) Rurik Rostislavitš (1173) Jaroslav II (1174–1175) Roman I (1175–1177) Svjatoslav III (1173) Svjatoslav III (1176–1180) Jaroslav II (1180) Rurik Rostislavitš (1180–1182) Svjatoslav III (1181–1194) Rurik Rostislavitš (1194–1202) Rurik Rostislavitš (1203–1205) Rurik Rostislavitš (1206) Rurik Rostislavitš (1207–1210) Ingvar I (1202, 1214) Roman II (1203-1205) Rostislav II (1204–1206) Vsevolod IV (1206–1212) Mstislav III (1214–1223) Vladimir III (1223–1235) Izjaslav IV (1235–1236) Jaroslav III (1236–1238, 1246) Mikael II (1238–1239) Rostislav III (1239) Daniel I (1239–1240) Mikael II (1241–1246)

Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat

Andrei I (1168–1175)
Mikael I (1175–1176)
Vsevolod III (1176–1212)
Juri II (1212–1216 ja 1218–1238)
Konstantin I (1216–1218)
Jaroslav II (1238–1246)
Svjatoslav III (1246–1249)
Andrei II (1249–1252)
Aleksanteri Nevski (1252–1263)
Jaroslav III (1263–1271)
Vasili Jaroslavitš (1272–1277)
Dmitri Aleksandrovitš (1277–1294)
Andrei III (1294–1304)
Mihail Jaroslavitš (1304–1318)

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat

Daniel (1283–1303)
Juri Danilovitš (1303–1325)
Iivana Kalita (1325–1341)
Semjon (1341–1353)
Iivana II (1353–1359)
Dmitri Donskoi (1359–1389)
Vasili I (1389–1425)
Vasili II (1425–1462)
Iivana Suuri (1462–1505)
Vasili III (1505–1533)
Iivana IV "Julma" (1533–1547)

Venäjän tsaarit

Rurik-suku	Iivana IV "Julma" (1547–1584) Fjodor I (1584–1598)

Godunov-suku	Boris Godunov (1598–1605) Fjodor II (1605)

Rurik-suku	Vale-Dmitri I (1605–1606)

Šuiski-suku	Vasili Šuiski (1606–1610)

Rurik-suku	Vale-Dmitri II (1607–1610) Vale-Dmitri III (1611–1612)

Vaasa-suku	Ladislaus IV Puolalainen (1610—1612)

Romanov-suku	Mikael Romanov (1613—1645) Aleksei Mihailovitš (1645–1676) Fjodor III (1676–1682) Pietari Suuri ja Iivana V (1682–1721)

Venäjän keisarit

Romanov-suku	Pietari Suuri (1721–1725)

Skowroński -suku	Katariina I (1725—1727)

Romanov-suku	Pietari II (1727–1730)

Mecklenburg-Schwerin-suku	Anna (1730–1740)

Brunswick-Bevern-suku	Iivana VI (1740–1741)

Romanov-suku	Elisabet (1741–1762)

Holstein-Gottorp-Romanov-suku	Pietari III (1762)

Askania-suku	Katariina Suuri (1762—1796)

Holstein-Gottorp-Romanov-suku	Paavali I (1796—1801) Aleksanteri I (1801—1825) Nikolai I (1825—1855) Aleksanteri II (1855—1881) Aleksanteri III (1881—1894) Nikolai II (1894—1917)