Kehitysvammaliitto

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kehitysvammaliitto
Perustettu	1952
Toimiala	vammaisjärjestö
Kotipaikka	Espoo
Toiminta-alue	valtakunnallinen
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Kehitysvammaliitto on vuonna 1958 rekisteröity^[1] suomalainen järjestö, jonka toiminnan tavoitteena on edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa. Kehitysvammaliiton yhteiskuntavisiona on inklusiivinen eli kaikki ihmiset mukaan ottava yhteiskunta.

Kehitysvammaliitto on SOSTEn jäsenjärjestö. Kehitysvammaliiton toimisto sijaitsee Espoon Leppävaarassa.

Kehitysvammaliiton tarkoitus on muuttunut ajan mittaan. Vuonna 1981 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan liiton tarkoituksena oli "toimia kehitysvammaisten huollon ja tutkimuksen kaikenpuoliseksi edistämiseksi sekä ymmärtämyksen ja myötämielisyyden lisäämiseksi kehitysvammaisuudesta aiheutuvia ongelmia kohtaan".^[2] Kehitysvammaiset nähtiin 1980-luvulla ongelmana, jonka ratkaisemiseksi vedottiin ymmärtämykseen ja myötätuntoon. Liiton vuonna 2023 voimassaolevien sääntöjen mukaan tarkoituksena on "edistää kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista ja osallistumista yhteiskunnassa sekä heidän elinolosuhteitaan."^[1] Uusissa tavoitteissa korostuvat kehitysvammaisten oikeudet yhteiskunnan jäsenenä.

Kehitysvammaliiton perustehtäviä ovat tutkimus, kehittämistoiminta, henkilöstön koulutus, materiaalin tuotanto, selkokielisen tiedonvälityksen ja kulttuurin edistäminen, esteettömän ja osallistavan kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen sekä tiedotus- ja vaikuttamistoiminta. Kehitysvammaliitto toimii yhteistyössä vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä, alan työntekijöiden, palveluntuottajien, järjestöjen, yritysten ja viranomaisten kanssa. Toiminnan ydinalueita ovat kehitys- ja puhevammaisuus, kommunikaatio ja vuorovaikutus, saavutettavuus ja esteettömyys, oppiminen, asuminen, työ. Kehitysvammaliiton toiminnassa lähtökohtana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioitus, asiantuntemus, luotettavuus, vuorovaikutuksellisuus, saavutettavuus.

Kehitysvammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa seuraavia osa-alueita:

• Edunvalvonta – esimerkiksi vaikuttaminen alan lainsäädännön kehittämiseen.
• Tietoisuuden parantaminen kohderyhmien tarpeista ja mahdollisuuksista.
• Laadukkaiden palveluiden edistäminen.
• Tutkimuksen edistäminen.
• Saavutettavuuden edistäminen – esimerkiksi selkokielisten materiaalien ja tiedottamisen keinoin.
• Kohderyhmän osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen – esimerkiksi asenteisiin vaikuttaminen tiedotustoiminnan kautta.
• Kohderyhmän elinikäisen oppimisen edistäminen – esimerkiksi tuottamalla kohderyhmälle perus- ja toisen asteen koulutukseen oppimateriaaleja.

Kehitysvammaliitto ylläpitää useita kehitysvammaisuuteen kytkeytyviä verkkosivustoja. Vuonna 1952 perustetun Kehitysvammaliiton toiminnan merkittävin rahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Kehitysvammaliitto on mukana muun muassa useissa eurooppalaisissa yhteistyöverkostoissa ja projekteissa. Kansainväliseen toimintaan on lukeutunut myös useita hankkeita Pietarissa sekä ulkoministeriön että Euroopan komission tuella.

Varsinaisina jäseninä Kehitysvammaliittoon kuuluu kuntayhtymiä, kuntia, seurakuntia, rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannatusjäsenet ovat yksityisiä ihmisiä. Jäsenet tekevät kehitysvammatyötä tai toimivat muuten kehitysvammaisten ihmisten hyväksi.

• Kehitysvamma
• Kehitysvammaisten Tukiliitto
• Me Itse

• Kehitysvammaliiton kotisivut
• Oppimateriaalikeskus Opike kehittää ja tuottaa materiaaleja opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen tueksi.
• Papunet on verkkosivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä.
• Selkokeskuksen sivusto sisältää tietoa esimerkiksi selkokielen teoriasta.
• Selkosanomat on selkokielinen ajankohtaislehti internetissä.
• Tikas tarjoaa tukea tietotekniikan oppimiseen.
• Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten kommunikointia ja vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöä.
• Vernerissä on tietoa kehitysvammaisuudesta sekä yleis- että selkokielellä.