Parsuna

Parsuna (lat. persona) on Venäjällä 1500-luvun lopulla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi. Sitä voidaan pitää välivaiheena perinteisten ikoneiden ja realistisempien muotokuvien välillä. Parsunat pitäytyvät vielä ikonien kaksiulotteiseen tyylissä, ja niistä näkyy kokemattomuus naturalistisen kuvaustavan käytössä. Parsunoita alettiin tehdä muistoiksi ajan maallisista henkilöistä, kun perinteinen ikonimaalaus alkoi rappeutua. Myöhemmin 1700-luvulla länsieurooppalainen tyyli tuli yhä hyväksytymmäksi. ^[1]

Kuten ikoni, parsuna maalattiin tavallisesti puulevylle. Toisin kuin ikoni, parsuna esitti tavallista ja elävää ihmistä. Hahmo on maalattu jäykästi viivaperspektiiviin, ikään kuin kiinnittäen ja kunnioittaen kuvatun henkilön muistoa.^[2]

Kuuluisia parsunoita ovat Iivana Julma (1500-luvun loppu), hänen poikansa Fjodor I (1500-luvun loppu) ja ruhtinas Mihail Skopin-Šuiski (1600-luku). ^[3]

Moderni parsuna

Venäjällä kehittyi Neuvostoliiton jälkeen parsunatyyppi, jossa oli vaikutteita niin ikonimaalauksesta kuin modernismista.

Parsunoita

• 
  Fjodor I, 1500-luvun loppu.
• 
  Mikael Skopin-Šuiski, 1600-luvun alku.
• 
  Mikael I Romanov, 1600-luku.
• 
  Patriarkka Nikon, 1660-1665.
• 
  Aleksei I Mihailovitš, 1670-1680-luku.
• 
  Fjodor III, 1600-luvun loppu.
• 
  Nuori Pietari I Suuri, 1600-luku.
• 
  Sofia Aleksejevna, 1682—1689.
• 
  Vasili Golitsyn, 1600-luvun loppu.
• 
  Fjodor Romodanovski, 1600-luvun loppu.
• 
  Lev Naryškin, 1600-luvun loppu.
• 
  Natalja Naryškina, 1600-luvun loppu.
• 
  Ivan Vlasov, 1695.
• 
  Vasili Ljutkin, 1698.

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta parsuna.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta moderneja parsunoita.