Perkjärven asemakylä

Perkjärven asemakylä
Кирилловское, Kirillovskoje

Perkjärven asemakylä
Кирилловское, Kirillovskoje

Koordinaatit: 60°28′05″N, 29°17′00″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Kyyrölä
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 188860
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo












Perkjärven asemakylä eli Kirillovskoje (ven. Кирилловское, Kirillovskoje)[1] on maaseututaajama Kyyrölän maalaiskunnassa Viipurin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Karjalankannaksella Perkoisenjärven itäpuolella Pietari–Viipuri-radan varrella olevan Perkjärven rautatieaseman ympärillä. Perkjärvi kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli aikoinaan Suomen Muolaan kunnan kylä.

Historia

Perkosen jarvi. 2010.

Muolaan kunnan Perkjärven asemakylä

Suomelle kuuluessaan Perkjärven asemakylä sijaitsi Muolaan lounaisosassa Kanneljärven ja Uudenkirkon kuntien rajojen läheisyydessä,[2] joista sen erotti Valtion omistama Pällilän kruununpuisto.[3] Matkaa Muolaan kirkonkylään Kirkkorantaan oli noin 16 kilometriä. Idässä Perkjärven asemakylä rajoittui Perkjärven kylään.[3]

Perkjärven rautatieasema oli sijoitettu rautatien ja Muolaasta Kuolemajärvelle johtaneen maantien risteykseen vuonna 1870. Asema oli alkuaikoinaan lähin rautatieliikennepaikka niin Muolaan ja Kuolemajärven kirkonkylistä kuin suuresta Kyyrölän kylästäkin katsottuna. Venäjän maaliskuun vallankumoukseen saakka Perkjärvi oli vilkas rautatieasema, jonka kautta varakkaat pietarilaiset kulkivat huviloilleen Muolaaseen. Vallankumouksen jälkeen ja varsinkin Neuvosto-Venäjän vastaisen rajan sulkeuduttua vuonna 1920 venäläisten huvila-asukkaiden virta tyrehtyi ja aseman liikenne hiljeni huomattavasti.[4]

Perkjärven asemakylä oli vireä taajama, jossa oli ennen talvisotaa lähes 1 000 asukasta.[5] Taajamassa oli kaksi kansakoulua, kotiteollisuuskoulu, Perkjärven luterilainen rukoushuone, Perkjärven ortodoksinen kirkko, Kannaksen Osuusliikkeen myymälä, Kekin, Himasen ja Suokkaan yksityiskaupat, postitoimisto, puhelinkeskus, apteekki, suojeluskunnan talo, urheilukenttä ja ampumarata.[5] Aseman läheisyydessä toimi myös makaronitehdas.[5] Taajaman halki kulki maantie, joka alkoi kantatie 63 varrelta Parkkilasta ja johti Uudenkirkon puolelle valtatie 15:lle.[6] Taajamasta johti kylätie koilliseen Perkjärven länsirannalla sijainneeseen Koteja Kodittomille Lapsille ry:n omistamaan Karjalan lastenkotiin ja etelään Kanneljärven puolella olleelle Lounatjoen asemalle.[6] Perkjärven asemalta johti kaksi pistoraidetta: Perkjärvi–Savikko-rautatie itään Perkjärven kylään Savikon tiilitehtaalle ja toinen länteen Perkjärven tykistöleirille, joka nimestään huolimatta sijaitsi Uudenkirkon puolella Kaukjärvellä.[5] Monet aseman seudun asukkaat kävivät töissä Viipurissa.[5] Perkoisenjärven rannoilla oli paljon huviloita.[7]

Koulut

Ensimmäisen koulun Perkjärven asemalle perusti rautatiehallitus, mutta tähän kouluun ei otettu muita kuin rautatieläisten lapsia.[8] Kunnallinen koulu taajamaan perustettiin vuonna 1910 Viipurin läänin kuvernöörin päätöksen perusteella.[8] Tätä ennen Perkjärven asemanseutu oli kuulunut Perkjärven kylän koulupiirin.[8] Perkjärven aseman koulu toimi aluksi vuokrahuoneissa, kunnes sille valmistui oma koulutalo vuonna 1912.[8] Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain jälkeen rautatiehallitus luovutti koulunsa Muolaan kunnalle ja tämän jälkeen kunnalla oli kaksi koulurakennusta, joissa toimi yksi alakoulun opettaja ja kaksi yläkoulun opettajaa.[8] Rautatienkoulu tuhoutui talvisodassa, mutta toinen koulu säilyi.[8]

Sota-aika

Perkjärven aseman asukkaat evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[9] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle. Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Perkjärven aseman asukkaat asutettiin Akaaseen.[10]

Nykyisen venäläisen nimensä paikkakunta sai 1948.

Lähteet

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet

  1. ↑ Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. ↑ Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 4.2.2010.
  3. ↑ a b Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71 & 73. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  4. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 383. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  5. ↑ a b c d e Repo 1952, s. 477
  6. ↑ a b Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 4.2.2010)
  7. ↑ Repo 1952, s. 478
  8. ↑ a b c d e f Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 234-235. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  9. ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  10. ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Kirjallisuutta

  • toim. Heino-Vesihiisi Maija: Perkjärvi, Kannaksen kuvastin seitsemin savuin sinisin (seitsemän kannakselaista kylää omien asukkaittensa kuvaamina: Perkjärven asemankylä, Perkjärven kylä, Ilola, Keskikylä, Lavola, Leipäsuo, Taaperniemi sekä Perkjärven tykistöleiri). Hämeenlinna: Karisto, 1998. ISBN 951-23-2522-5.
Muolaan kylät

Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa

Kyyrölän kylät

Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja

Huomautuksia

1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.