Ranskan suuren vallankumouksen aikajana

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aikamuoto preesensistä imperfektiin

Seuraavassa on Ranskan suuren vallankumouksen aikajana. Ranskan vallankumouksen katsotaan alkaneen vuonna 1789 ja päättyneen 1799 tai 1815.

Tausta ja alku

• Valistusajattelijat kritisoivat monarkkeja ja puolustavat järkeä, liberalismia, demokratiaa ja vallan hajauttamista.
• 1783 Amerikan vallankumous päättyy Pariisin rauhaan, uudistusten kannattajat saavat siitä toivoa, ja myöhempi Ranskan vallankumousten kenraali Lafayette ym. vallankumouksen puolella taistelleet innoittuivat vapausaatteesta.
• 20.8.1786 Rahaministeri Charles Alexandre de Calonne ilmoittaa Ranskan varojen loppuneen.
• 2.7.1787 Pariisin parlamentti torjuu kuninkaan uudet verolait. Kuninkaan kuitenkin julistettua lain 6.8. parlamentti julisti lain laittomaksi kansan tuella, mutta kuningas erottaa parlamentin ja sulkee Pariisin poliittiset klubit.
• 5.5.1789 Neuvoa-antavat valtiopäivät (’’Estates-General’’) kutsutaan koolle ensi kerran vuoden 1614 jälkeen, kun kuningas Ludvig XVI haluaa rahapulan vuoksi verottaa myös aatelia ja papistoa.
• 17.6.1789 Kolmas sääty (joka edustaa periaatteessa 97 % kansasta, joskin varallisuudella painotetusti, ja johon osa papistosta oli jo liittynyt ja aatelia liittyi 24.6.) julistautuu kansalliskokoukseksi.
• 20.6.1789 Kokoontumispaikalta ulos lukittu kansalliskokous (kolmas sääty) vannoo pallohuoneen valan: se ei hajaantuisi ennen kuin perustuslaki olisi säädetty.
• 23.6.1789 Kaksi kaartin komppaniaa kapinoi väestön levottomuuksia kohdatessaan. Kuningas pyrkii 35-kohtaisella ohjelmallaan ylläpitämään kolme säätyä.
• 24.6.1789 48 aatelista liittyy kansalliskokoukseen Orléansin herttuan johdolla.
• 27.6.1789 Kuningas tunnustaa kansalliskokouksen ja käskee 1. ja 2. säädyt liittymään siihen.
• 30.6.1789 Suuri väkijoukko valtaa vankilan ja vapauttaa kapinalliset kaartinkomppaniat. 1.7. kuningas rekrytoi lisää joukkoja, myös ulkomaisia palkkasotureita.
• 9.7.1789 Kansalliskokous ottaa nimekseen perustuslakia säätävä kansalliskokous.
• 13.7.1789 Pariisissa perustetaan Ranskan kansalliskaarti keskiluokasta.
• 14.7.1789 Bastiljin valtaus, josta tuli vallankumouksen symboleja, vaikka vankilassa oli enää 7 vankia ja ylivoimainen puolustus antautui hyökkäävän väkijoukon säästämiseksi verilöylyltään. Vastoin väkijoukon johtajan lupausta väkijoukko murhaa Bastiljista poistuvat. Muun muassa kuvernööri Bernard-René de Launay ja myöhemmin valtiovarainministeri Joseph Foullon sekä Pariisin pormestari Jacques de Flesselles surmataan.
• 15.7.1789 Markiisi de Lafayette nimitetään kansalliskaartin komentajaksi.
• 17.7.1789 Loppukesän "suuri pelko" alkaa: talonpojat kapinoivat feodalismia vastaan ja kaupungeissakin on mellakoita, osa aatelista pakenee.
• 4.8.1789 ”Vallankumouksen helluntaiyö”: Kansalliskokous lakkauttaa feodalismin eli aatelin ja papiston tuomio- ja verotusvallan alueensa talonpoikiin (mm. kymmenykset) ja kaikki säätyetuoikeudet.
• 27.8. Kansalliskokous hyväksyy ihmisoikeuksien julistuksen Amerikan vallankumouksen mallin mukaisesti ja Thomas Jeffersonin esitarkastuksella.
• 5.–6.10. Liberaali monarkistinen perustuslaki, Pariisin väkijoukot, naisten marssi Versaillesiin.
• 6.10. Kuningas Ludvig XVI suostuu viimein ratifioimaan feodalismin lakkauttamisen. Kuningas ja kansalliskokous siirtyvät Pariisiin.
• 2.11. Kirkon omaisuutta kansallistetaan ja ryöstetään.
• joulukuu: äänioikeus myönnetään "aktiivisille" (omaisuutta omistaville) kansalaisille.
• Tammikuu 1790: Hallinnolliset departementit muodostetaan maakuntien sijaan.
• 13.2.1790 Uskonnolliset säädökset kumotaan.
• 29.3.1790 Paavi Pius VI tuomitsee ihmisoikeuksien julistuksen salaisessa istunnossa.
• Toukokuu: Kansalliskokous kieltää valloitussodat.
• 19.5. Kansalliskokous lakkauttaa aateliston.
• Heinäkuussa kordelieeriklubin, jakobiiniklubin ja muiden poliittisten klubien valta kasvaa.
• Syyskuu: äärivasemmistolaisen Jacques Hébertin radikaali Le père Duchesne -lehti alkaa ilmestyä
• 30.1.1791 Kreivi Honoré Mirabeau valitaan kansalliskokouksen johtajaksi.
• 28.2.1791 "Tikaripäivä": Lafayette pidätyttää 400 aseistautunutta aristokraattia Tuileries'n palatsissa.
• 2.3. Ammattikunnat lakkautetaan.
• 2.4. Mirabeau kuolee. Hänestä tulee ensimmäinen Panthéoniin haudattu.
• 13.4. Paavi Pius VI:n kiertokirje tuomitsee sen, että valtio on ottanut Ranskan kirkon alaisuuteensa.
• 20.–25.6. Kuningasperhe pakenee ja palautetaan Pariisiin väkisin.
• 10.7. Keisari Lepold II kutsuu kuningashuoneet lankonsa Ludvig XVI:n avuksi.
• 15.7. Kansalliskokous julistaa kuninkaan koskemattomaksi ja palauttaa hänen valtansa.
• 17.7. Marskentän verilöyly Pariisissa
• Heinäkuu: Voltairen ruumis siirretään Panthéoniin.
• 14.8. Orjakapinoita Haitissa.
• 27.8. Itävallan keisari Leopold II ja Preussin kuningas Fredrik Vilhelm II antavat Ranskan vallankumousta vastaan suunnatun Pillnitzin julistuksen.
• 13.–14.9. Kuningas hyväksyy perustuslain.
• 30.9. Kansalliskokous hajaantuu.

Lakiasäätävä kokous

• 1.10.1791 Lakiasäätävä kansalliskokous korvaa perustuslakia säätävän kansalliskokouksen. Girondisteilla ja muilla liberaaleilla yhä enemmistö.
• tammikuu 1792 Ruokamellakoita Pariisissa.
• 7.2.1792 Itävallan ja Preussin liitto.
• 20.4. Ranska julistaa sodan Itävaltaa vastaan.
• 1792–97: Ensimmäisen liittokunnan sota (Köln Ranskalla 1794–1814, Hollanti 1795–1813 ja Lombardia 1796–1814)"^[1].
• 25.4. Ensimmäinen giljotiiniteloitus. Marseljeesi sävelletään.
• 30.6. Itävalta ja Preussi hyökkäävät Ranskaan.
• 1.8. Braunschweigin manifestista kerrotaan Ranskassa. Kuninkaan tulkitaan tehneen yhteistyötä sen julistaneen ulkomaisen koalition kanssa.
• 9.8. Pariisin kommuuni valtaa hôtel de villen.
• 10.–13.8. Tuileries’n palatsin valtaus 10.8. Sveitsiläiskaartilaisia murhataan. Kuningas pidätetään perheineen. Georges Danton oikeusministeriksi.
• 19.8. Lafayette pakenee Itävaltaan. Koalitio hyökkää ranskaan.
• 3.–7.9. Syyskuun murhat Pariisin vankiloista Vuoripuolueen ym. yllytyksestä.
• 19.9. Lakiasäätävä kansalliskokous hajaantuu
• 20.9. Kansalliskonventti kokoontuu.
• 21.9. Monarkia lakkautetaan. Ranskan ensimmäinen tasavalta perustetaan.
• 26.9. liberaalit girondistit syyttävät välillä Robespierreä diktatuurin tavoittelusta, välillä Vuoripuolueen Robespierreä, Dantonia ja Marat'ta triumviraatin tavoittelusta^[2].

Vuoripuolueen valtaannousu ja terrorivalta

• 3.12. Entinen kuningas Ludvig XVI eli Louis Capet oikeuteen. Girondistitkin vaativat tuomitsemista, mutta moni vuoripuoluelainen kuolemaa, mikä nosti vuoripuolueen kannatusta.
• 21.1.1793 Entinen kuningas teloitetaan.
• 7.3.1793 Kapinointia vallankumousta vastaan. 30.5. Lyonissa jne.
• 11.3. Vallankumoustuomioistuin perustetaan Pariisiin.
• 6.4. Yhteishyvän valiokunta perustetaan.
• 2.6. Girondistien johtajat erotetaan kansalliskonventista.
• 10.6. Jakobiinit saavat vallan Yhteishyvän valiokunnassa.
• 13.7. Girondisti Charlotte Corday puukottaa tappolistaa kylvyssä kirjoittavan vuoripuolueen keskushahmon Jean-Paul Marat’n.
• 27.7. Maximilien Robespierre valitaan Yhteishyvän valiokuntaan.
• 28.7. Konventti tuomitsee 21 girondistikansanedustajaa Ranskan vihollisiksi.
• 23.8. Asevelvollisuus (pakko) otetaan käyttöön.
• 5.9. Terrorin aika alkaa (toisen tulkinnan mukaan 27.6.1793 – 27.7.1794)
• 9.9. Sanskulotit-vallankumousarmeija perustetaan.
• 22.9.1793 Vallankumouskalenteri käyttöön. Ajanlaskun aluksi 22.9.1792.
• 29.9. Maksimihintalaki määrää monien tavaroiden ja palveluiden hinnat.
• 16.10. Marie Antoinette teloitetaan.
• 21.10. Papistonvastaiset lait: papit kannattajineen saa tappaa.
• 3.11. Naisten oikeuksien puolustaja Olympe de Gouges teloitetaan hänen girondistisympatioittensa vuoksi.
• 8.11. Madame Roland teloitetaan osana girondistien vainoa.
• 10.11. Järjen jumalattaren juhlintaa Notre Damen katedraalissa, joka on muutettu Järjen temppeliksi.
• 4.12. Valta keskitetään Yhteishyvän valiokunnalle.
• 23.12. Vendéessä viimein voitetaan tasavallan vastainen kapinointi ja 6000 vankia teloitetaan. Helmikuussa lisää joukkomurhia.
• 19.3.1794 Robespierre ja Danton pidätyttävät Jacques Hébertin kannattajineen. 24.3. heidät teloitetaan.
• 28.3.1794 Filosofi, matemaatikko, radikaaliliberaali vallankumouksellinen Condorcet kuolee vankilassa.
• 30.3. Danton ja Camille Desmoulins kannattajineen pidätetään. Heidät teloitetaan 5.4.
• Robespierren kilpailijat on nyt raivattu ja hän on lähes yksinvaltias. Toisaalta puhutaan myös Rousseauhun uskovien^[2] Robespierren, Saint-Justin ja Couthonin ”(terrorin) triumviraatista”^[3].
• 7.5. Robespierren deistinen Korkeimman olennon palvonta korvaa Hébertin ateistisen Järjen palvonnan.
• 10.6. Vallankumoustribunaali saa oikeuden tuomita kuolemaan ilman todistajien kuulemista. Niinpä 12.6. – 28.7. teloitettiin 1285 ihmistä. ^[2]
• 26.6. Ranska voittaa Itävallan joukot Fleurusin taistelussa.
• 27.7.1794 (vallankumouskalenterin mukaan 9 thermidor) Saint-Justin puhuessa Robespierren aloitteen puolesta puhdistuksia pelänneelle kansalliskokukselle edustajat alkoivat huutaa: ”Alas, tyranni!”, osa teloitusta peläten, osa vihoissaan Dantonin kohtalosta. Lopulta vain Robespierren nuorempi veli Augustin Robespierre sekä Lebas tukevat ”terrorikolmikkoa”, ja nämä viisi pidätetään iltapäivällä ja teloitetaan 28.7.1794. ^[2]

Terrorikauden jälkeen: direktoraatti ja Napoleon

• Vuoden 1794 loppupuoli: vastareaktiona jakobiineja vainotaan. 11.11. Jakobiiniklubi suljetaan.
• 31.5.1795 Pariisin vallankumousoikeus lakkautetaan.
• 22.8. Ranskan vuoden 1795 perustuslaki ratifioidaan: kaksikamarinen parlamentti, toimeenpaneva viiden direktorio (valtaan 2.11.1795).
• 5.10.1795 Napoleon Bonaparte tukahduttaa Pariisin kansannousun ja nousee armeijassa keskeiseksi.
• 10.5.1796 Napoleon Italiassa (Lodin taistelu); jo 9.3. hän nai Josephinen.
• 4.9.1797 (”18 Fructidor”) Kolme direktoreista kaappaa vallan Napoleonin tuella. Terrorikauden toimia palautetaan käyttöön, mm. sananvapaus lakkautetaan ja pappeja vainotaan.
• 1798: Lisää Napoleonin sotamenestystä: helmikuussa Rooman ja huhtikuussa Sveitsin tasavalta perustetaan Ranskan suojeluksessa. Sodat jatkuvat.
• 9.11.1799 Napoleon kaappaa vallan direktoraatilta (“18 Brumaire”).
• 24.11.1799 Vuoden VIII perustuslaki: Napoleon hallitsijaksi konsulina. Ranskan suuri vallankumous 1789–1799 on päättynyt (toisen tulkinnan mukaan 1789–1815).

Myöhemmin Napoleon kruunataan keisariksi (1804), häviää, Bourbonien kuningasvalta palaa (1815).

Lähteet