Skotlannin parlamentti
Tämä artikkeli käsittelee nykyistä Skotlannin parlamenttia. Vuonna 1707 lakkautetusta Skotlannin kuningaskunnan parlamentista on oma artikkeli.
| Skotlannin parlamentti Scottish Parliament Pàrlamaid na h-Alba Scots Pairliament | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Historia | |
| Perustettu | 1999 |
| Johto | |
| Puhemies | Alison Johnstone |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 129 |
 | |
| Puolueet | Hallitus (71)
|
| Vaalit | |
| Viimeisimmät vaalit | 6. toukokuuta 2021 |
| Kokouspaikka | |
 | |
| Skotlannin parlamenttitalo, Edinburgh, Skotlanti | |
| Kotisivut | |
| http://www.parliament.scot | |
Skotlannin parlamentti (engl. Scottish Parliament, gaeli. Pàrlamaid na h-Alba, skot. Scots Pairliament) on vuonna 1999 perustettu Skotlannin yksikamarinen itsehallintoelin Edinburghissa. Siitä käytetään Britanniassa ajoittain nimeä Holyrood sijaintinsa mukaan. Parlamenttiin kuuluu 129 vaaleilla nelivuotiskaudeksi valittua edustajaa.
Parlamentaarista työtä tehdään 19 komiteassa.[1]
Parlamentin istuntoja voi seurata suorina lähetyksinä Scottish Parliament TV -kanavalla, jota parlamentti ylläpitää.[2]
Historia
Parlamentin perustamisesta päätettiin vuoden 1997 kansanäänestyksellä. Se päättää monista Skotlantia koskevista asioista kuten koulutuksesta ja terveydenhuollosta, muttei ole samassa asemassa kuin Westminsterin parlamentti. Skotlannin parlamentti aloitti toimintansa 1999.[3]
Vuosina 1999–2004 parlamentti kokoontui Skotlannin kirkon käyttämässä kokoontumistilassa.[4]
Parlamentti on kokoontunut syksystä 2004 lähtien Edinburghin Holyroodissa katalonialaisen Enric Mirallesin suunnittelemassa rakennuksessa, jonka arkkitehtuuri on herättänyt runsaasti keskustelua ja mielipiteitä suuntaa ja toiseen.[5][6][7]
Viimeisimmät vaalit
Edelliset vaalit pidettiin 5. toukokuuta 2016. Äänioikeus oli ensimmäistä kertaa 16-vuotiailla.[8]
Suurin puolue on Skotlannin itsenäisyyttä kannattava Skotlannin kansallispuolue (SNP), joka sai 63 paikkaa.[9] konservatiivit sai 31 paikkaa ja Työväenpuolue 24 paikkaa. Lisäksi vihreät saivat kuusi paikkaa ja liberaalidemokraatit viisi paikkaa. Sitoutumaton ehdokas sai yhden paikan.
Toukokuussa 2016 parlamentin puhemieheksi valittiin Ken Macintosh, joka oli ensimmäinen työväenpuolueesta tuleva puhemies.[10]
Galleria
-
Kuningatar Elisabet II parlamentin avajaisissa 1999. Vasemmalla Skotlannin ensimmäinen pääministeri Donald Dewar ja oikealla ensimmäinen puhemies David Steel. -
Parlamenttitalon rakennustyömaa vuonna 2004. -
-
Skotlannin kruunu parlamentin istuntokauden avajaisissa vuonna 2011, joihin myös kuningatar ottaa osaa.
Lähteet
- ↑ Committees www.parliament.scot. 20.5.2020. Viitattu 4.9.2020.
- ↑ Scottish Parliament TV www.scottishparliament.tv. Viitattu 4.9.2020.
- ↑ A short history of Scottish Parliament elections, 1999-2011 www.scotsman.com. 3.5.2016. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ The First Meeting of the Scottish Parliament, 12 May 1999 National Galleries of Scotland. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Rod Mills: No Hooray for Holyrood 'ugly' parliament building should be razed, says poll Express.co.uk. 14.10.2008. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Scotland's new parliament building the Guardian. 31.5.2004. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Lotte Beilin: Edinburgh's 10 Most Beautiful Buildings: From Stone to Glass Culture Trip. Viitattu 4.9.2020.
- ↑ Cut in voting age passed unanimously BBC News. 18.6.2015. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Skotlannin kansallispuolue menetti enemmistönsä, Labourille tappio YLE Uutiset, 6.5.2016
- ↑ Brooks, Libby: Ken Macintosh elected as presiding officer of Scottish parliament The Guardian. 12.5.2016. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skotlannin parlamentti Wikimedia Commonsissa
