Snorri Hjartarson

Snorri Hjartarson
Henkilötiedot
Syntynyt	22. huhtikuuta 1906 Borgarfjörður, Islanti
Kuollut	27. joulukuuta 1986 (80 vuotta) Reykjavík, Islanti
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieli	islanti
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Snorri Hjartarson (22. huhtikuuta 1906 Borgarfjörður, Islanti – 27. joulukuuta 1986 Reykjavík, Islanti) oli islantilainen runoilija. Hän oli merkittävimpiä toisen maailmansodan jälkeisen ajan islantilaisia lyyrikoita. Hän työskenteli Reykjavíkin kaupunginkirjaston ylikirjastonhoitajana 1943–1966. ^[1][2]

Snorri luopui uransa loppuvaiheessa sidotusta mitasta, ja samalla runojen sävy muuttui tummemmaksi.^[1]

Palkinnot ja tunnustukset

• 1981 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto kokoelmasta Hauströkkrið yfir mér (1979).

Suomennettuja runoja

Lähde^[3]

• Runoja antologiassa Ja tunturin takaa kuulet –: Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa, suom. ja toim. Maj-Lis Holmberg, Espoo: Weilin + Göös 1977 ISBN 951-35-1521-4
  • Gnitaheiði-nummella
  • Ilta
  • Kenties; myös antologiassa: Tämän runon haluaisin kuulla 2, Helsinki: Tammi 1987 ISBN 951-30-6580-4
  • Kuulin heidän lähestyvän; myös antologiassa: Minä olen sukua hevosille, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Helsinki: Otava 1996 ISBN 951-1-14413-8
  • Laulu
  • Laulujen alkukoti
  • Maisema
  • Matka
  • Pyhäinkuva
  • Syysmetsässä
  • Talo Roomassa
  • Teräsmetsä
  • Tiivistelmiä

• Runoja julkaisussa Parnasso, 1982; nro 6, suom. Maj-Lis Holmberg
  • Ajautunutta
  • Erämaata
  • Jälleennäkeminen
  • Kalvakkuuttta
  • Muisto
  • Rauha
  • Taivaanvuohi
  • Valaanniemellä
  • Valkeat pilvet

• Putoilevat lehdet, suom. Maj-Lis Holmberg antologiassa: Parantava runo, Helsinki: Tammi, 1982

Lähteet

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Yhdysvallat Ruotsi Alankomaat Taiteenala MusicBrainz Muut IdRef