Suotyyppi

Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja.[1][2] Pääsuotyypit ovat räme, neva, korpi, letto, luhta ja lähteikkö.[2]

Suoyhdistymä on suo, joka koostuu vähintään kahdesta metsätyyppiopin mukaisesta suotyypistä. Suomen suoyhdistymät on tyypitelty kolmeksi suoyhdistymätyypiksi, jotka ovat aapasuo, keidassuo ja palsasuo.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4.
  2. ↑ a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Aiheesta muualla

  • Suoyhdistymät Virtuaalisuo. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 7.10.2013. Viitattu 1.11.2009.
  • Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44-47. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4.
  • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY): MetsäVerkko, Suotyypit


Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit ja suoyhdistymätyypit
Lehtometsätyypit

  lehto

Kangasmetsätyypit

  lehtomainen kangas | tuore kangas | kuivahko kangas | kuiva kangas | karukkokangas

Suotyypit

  suometsät (korpi | luhta | räme) ja avosuot (neva | letto)

Suoyhdistymätyypit

  keidassuo | aapasuo | palsasuo