Tihvinän piiri
Piirin kunnat
Tihvinän piiri (ven. Ти́хвинский райо́н, Tihvinski raion) on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä. Piiri on perustettu vuonna 1927. Sen pinta-ala on 7 018 neliökilometriä.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan piirissä asui yhteensä 70 988 henkeä, joista valtaosa piirin hallintokeskuksessa Tihvinässa (Tihvinän kaupunkiasukkaat: 58 459 as.).[1]
Sijainti ja luonto
Tihvinän piiri sijaitsee Leningradin alueen itäosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Lotinapellon ja Podporožjen piireihin, idässä Vologdan alueeseen, kaakossa Boksitogorskin piiriin, etelässä Novgorodin alueeseen, lounaassa Kirišin ja luoteessa Olhavan piiriin.
Pinta-alasta 84 % on metsää. Vuonna 2001 koillisosaan perustettiin Vepsän metsä -luonnonpuisto. Piirin halki virtaavat Säsjoki ja Paksujoki.
Historia
Seudulla on ollut asutusta jo neoliittikaudella. Jokien varrella esiintyy keskiaikaisia kurgaanihautoja. Säsjoelta on löydetty varhaiskeskiaikaisen linnoituksen jäänteet. Vuonna 1560 perustetun Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostarin yhteyteen syntyi kauppa- ja käsityöläiskeskus, josta myöhemmin kehittyi Tihvinän kaupunki. 1800-luvun alusta aina 1960-luvulle seudun kautta kulki Tihvinän vesitie, joka oli tärkeä tavarakuljetusten reitti.
Seutu on vanhaa vepsäläisten asuinaluetta. Nykyään vepsäläisiä asuu Pašozeron kunnassa.
Toisessa maailmansodassa osa piiristä oli saksalaisten miehittämänä.
Hallinto
Piirin hallinnollinen keskus on Tihvinän kaupunki. Sen lisäksi piiriin kuuluu 8 maalaiskuntaa: Bor, Gankovo, Gorka, Koskovo, Melegežskaja Gorka, Pašozero, Šugozero ja Tsvyljovo.
Piirin päämies on Viktor Matvejev, piirihallinnon päämies Nikolai Žukovetski.
Talous
Valtaosa piirin asukkaista asuu Tihvinän kaupungissa, joka on huomattava teollisuuskeskus. Maaseudulla toimii 9 maatalousyritystä, kaksi kalankasvattamoa ja 25 yksityistilaa. Maatalous tuottaa etupäässä maitoa, lihaa, perunaa ja vihanneksia.
Liikenne
Piirin kautta kulkee Uuden Laatokan ja Vologdan välinen maantie sekä Pietarin ja Vologdan välinen rautatie. Tihvinän asemalta haarautuu rata Budogoštšiin.
Kulttuuria ja nähtävyyksiä
Tärkeimmät nähtävyydet ovat Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostari ja Tihvinän vanha keskusta. Maaseudulla on 1700–1900-luvun alun arkkitehtuurin muistomerkkejä, kuten vuonna 1711 rakennettu Zarutševjen kirkko, Haragenitšin tsasouna vuodelta 1823, Lukinon kylän vanhat asuintalot.
Lähteet
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 18.11.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tihvinän piiri Wikimedia Commonsissa
- Tihvinän piirin sivusto (venäjäksi) (tikhvin.org)
- Tihvinän piiri Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa (englanniksi) (enclo.lenobl.ru)
- Tihvinän piiri Leningradin alueen aiemmalla sivustolla[vanhentunut linkki] (venäjäksi) (old.lenobl.ru)
| ||||||||
