Uitonsalmen alikulkusilta

Uitonsalmen alikulkusilta
Silta nähtynä seututie 899:n sillalta.
Raiteita	1
Ylittää	Pohjajoen ja yksityistien (Oikotie)
Sijainti	Kajaani
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Siltatyyppi	kivinen kaksiaukkoinen holvisilta
Pituus	26,6 m
Avattu liikenteelle	1920
Koordinaatit	64°17′48.1″N, 028°00′02.2″E
Iisalmi–Kontiomäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Ouluun  Ämmänsaareen  Vartiukseen 108,4 Kon Kontiomäki 107,8  Joensuuhun Seututien 899 alitus 98,7 Jrm Jormua Jormuanlahti 94,4 Kao Kalliovarasto 92,5  Jormuanlahteen 92,1 Klu Kuluntalahti Valtatie 5:n alitus Kuurna Kajaaninjoki Petäisenniskan raide (pur.) 83,1 Kaj Kajaani 82,7 2,8 Lam Lamminniemi Valtatie 5:n alitus 81,0 Kettukallio 75,3 Musta 70,3 Kvk Kivimäki 66,2 Ruostekallio  Talvivaaraan 63,2  Otanmäkeen 62,8 Mur Murtomäki Korvenmäki 55,7 Halmemäki 51,3 Rmk Rasimäki 45,6 Kam Kalliomäki  Kalliosuolle Kukkopuro Hirsikangas 42,7 Rennelä Valtatie 5:n ylitys 38,9 Skv Sukeva 37,7 Lahnakangas 33,4 Oravijärvi 29,1 Muka Mustakallio 28,0 Kum Kainuunmäki 25,4 Saviharju 22,6 Pyöree 20,8 Luha 18,4 Kpl Kauppilanmäki 12,3 Latukka 9,0 Soa Soinlahti 6,7 Holopanlahti Seututien 588 alitus 4,0 Peltomäki Valtatie 27:n ylitys 2,4 Suurisuo 2,0 Suomivalimon vaihde  Ylivieskaan 0,0 Ilm Iisalmi  Kouvolaan Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Uitonsalmen alikulkusilta on Iisalmi–Kontiomäki-radan ratasilta Jormuan kylässä Kajaanissa, noin 350 metriä lakkautetusta Jormuan rautatieasemasta Iisalmeen päin. Silta on valmistunut vuonna 1920, ja se kuuluu Väyläviraston rautateiden museosiltakokoelmaan. Kokoelman 11 sillasta se on toiseksi vanhin. Tyypiltään silta on kivinen holvisilta.^[1]

Rautateiden alkuaikoina sillat tehtiin puusta lukuun ottamatta pisimpiä siltoja, jotka tehtiin raudasta.^[2] Hallituksen vuonna 1877 asettama toimikunta kehotti rakentamaan ratasillat kivestä ja raudasta, koska ne olisivat kestävämpiä ja pitkäikäisempiä kuin puusillat. Puusiltojen uusiminen häiritsi liikaa liikennettä ja oli kallista. Se teki niiden ylläpidon aikaa myöten kalliimmaksi verrattuna tukeviin kivisiltoihin. Kiveä käytettiin aluksi kuitenkin vain maa- ja välituissa, ja kansirakenne tehtiin raudasta. Toimikunnan kehotuksesta huolimatta rataverkossa oli vuonna 1912 14 kiviholvisiltaa, joista 12 oli pieniä, alle kuuden metrin kiviholveja.^[3] Ensimmäiset rautajäykisteiset betoniset ratasillat tehtiin vuosina 1914–1915.^[4] Rautatiehallitus kehotti vuonna 1915 suosimaan kivi-, betoni- tai rautabetonisiltoja.^[5] Sillanrakennukseen vaikuttivat myös raudan saantiongelmat sisällissodan jälkeen,^[4] ja se lisäsi kivisiltojen rakentamista: vuonna 1937 radoilla oli jo 104 kivisiltaa, joista 31 oli jännemitaltaan yli kuusimetrisiä.^[5] Vuoden 2020 lopussa rataverkolla oli jäljellä 69 kiviholvisiltaa.^[6].

Uitonsalmen kaksiaukkoinen silta on toinen Suomen nykyisen rataverkon moniaukkoisista kiviholvisilloista. Sillan molempien aukkojen vapaa väli on viisi metriä ja sillan pituus 26,6 metriä. Pohjoisen aukon alla oleva vesistö on Oulujärven Jormuanlahteen laskevan Pohjajoen ja Jormuanlahden välinen Saunakaarre. Eteläisen aukon alta kulkee hiekkapintainen yksityistie, nimeltään Oikotie. Se oli aikaisemmin osa Kajaanin ja Kontiomäen välistä maantietä ja kestopäällystetty. Sillalla ei poikkeuksellisesti ole kaiteita.^[7]

Sillan etelänpuoleinen holvi on aiheuttanut huolta. Vuonna 1934 todettiin holvissa halkeama, mutta koska sillassa ei ollut muita vaurioita, sen kunnossa ei arveltu olevan mitään hälyttävää. Halkeamaa seurattiin ja vuonna 1969 todettiin koko holvin läpi menevä halkeama, jonka leveys oli kasvanut jo 4–5 senttimetriin. Edelleen vuonna 1977 siltaa tutkittiin, kun havaittiin holvikaaressa saumojen aukeamista ja laastin varisemista pois kivien välistä. Kaikista näistä vuosien varrella tehdyistä havainnoista on seurannut mittauksia, geoteknisiä ja muita tutkimuksia ja ohjeita tilanteen korjaamiseksi ja lisävaurioiden estämiseksi. Tutkimusten perusteella routa ei ole nostanut keskipilarin perustuksia. Arveltiin kuitenkin, että keskipilariin kohdistuu aikaisempaa suurempaa toispuolista maanpainetta. Syynä tähän arveltiin olevan tien pinnan noston tai Oulujärven säännöstelystä johtuvan veden pinnan alenemisen joessa. Sillalle tehdyistä korjaus- ja kunnostustöistä ei ole säilynyt dokumentteja. Maantie kulkee nykyään muualta, joten ainakin ajoneuvoliikenteen rasitus on vähentynyt ja silta näyttää välttyneen uusilta vaurioilta.^[7]

Koska sillalle tehdyistä korjaus- ja vahvistustöistä ei ole varmaa tietoa, sen kantokykyä joudutaan tarkastelemaan, jos rataosuuden akselipainoja aiotaan nostaa.^[7]

• Koskensaaren ratasilta, kolmiaukkoinen kiviholvisilta

• Väyläviraston sillat 31.12.2020. Helsinki: Väylävirasto, 2021. ISBN 978-952-317-876-2. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
• Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia, s. 288–289. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uitonsalmen alikulkusilta Wikimedia Commonsissa