Urheiluvuosi 1985

Urheiluvuodet
1975 • 1976 • 1977 • 1978 • 1979 • 1980 • 1981 •   
1982 • 1983 • 1984 1985 1986 • 1987 • 1988 •
   1989 • 1990 • 1991 • 1992 • 1993 • 1994 • 1995
Vuodet
1982198319841985198619871988

Urheiluvuosi 1985 käsittelee vuoden 1985 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Alppihiihto

Amerikkalainen jalkapallo

Ammunta

  • Ilma-aseiden Euroopan-mestaruuskilpailut 27.2.–4.3. Varnassa, Bulgariassa.[4]
  • 300 metrin matkan kiväärilajien Euroopan-mestaruuskilpailut 6.–9.6. Zürichissä, Sveitsissä.[5]

Ampumahiihto

  • Miesten maailmanmestaruuskilpailut 14.–17.2. Ruhpoldingissa, Länsi-Saksassa. Neuvostoliiton Juri Kaškarov voitti kultaa 20 kilometrillä ja kuului myös viestin kultamitalijoukkueeseen. Itä-Saksan Frank-Peter Roetsch voitti kultaa 10 kilometrillä.[6]
  • Naisten maailmanmestaruuskilpailut 18.–24.2. Egg am Etzelissä, Sveitsissä. Neuvostoliiton Kaija Parve voitti kultaa 10 kilometrillä ja kuului myös viestin kultamitalijoukkueeseen. Norjan Sanna Grønlid voitti kultaa 5 kilometrillä.[7]
  • Maailmancupissa 1984–1985 kokonaiskilpailun voitti toisen peräkkäisen kerran Itä-Saksan Frank-Peter Roetsch 31 pisteen erolla Neuvostoliiton Juri Kaškaroviin.[8]

Autourheilu

Golf

Jalkapallo

Jääkiekko

Jääpallo

Keilailu

  • Euroopan-mestaruuskilpailut 5.–13.7. Wienissä, Itävallassa.[18]

Nyrkkeily

Paini

  • Vapaapainin maailmanmestaruuskilpailut 10.–13.3. Budapestissa, Unkarissa.[22]
  • Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailut 8.–12.8. Kolbotnissa, Norjassa.[23]
  • Euroopan-mestaruuskilpailut 23.–28.4. Leipzigissa, Itä-Saksassa.[24]

Pohjoismaiset hiihtolajit

Pyöräily

Soutu

Suunnistus

Tennis

Yleisurheilu

  • Ensimmäiset sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut 18.–19.1. Pariisissa, Ranskassa. Mitalitilaston kärjessä olivat neljä kultaa voittanut Itä-Saksa ja kolmen kullan Neuvostoliitto. Itä-Saksan Thomas Schönlebe teki 400 metrin juoksussa sisäratojen maailmanennätyksen 45,60.[38]
  • Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut 24.3. Lissabonissa, Portugalissa. Miesten mestaruuden voitti 38-vuotias portugalilainen Carlos Lopes ja naisten nopein oli Isoa-Britanniaa edustanut 18-vuotias Zola Budd. Miesten joukkuemestaruuden voitti Etiopia ja naisten Yhdysvallat.[39]
  • Naisten maantiejuoksun maailmanmestaruuskilpailu 3.11. Gatesheadissa, Isossa-Britanniassa. Mestaruuden voitti portugalilainen Aurora Cunha, ja joukkuekilpailun ykkönen oli Iso-Britannia.[40]
  • Maailmancupin finaali 4.–6.10. Canberrassa, Australiassa. Miesten kilpailun voitti Yhdysvallat ennen Neuvostoliittoa ja Itä-Saksaa, ja naisten kärkikolmikko oli Itä-Saksa, Neuvostoliitto ja Eurooppa. Maailmanennätyksiä paransivat itäsaksalainen Marita Koch 400 metrin juoksussa aikaan 47,60 ja Itä-Saksan naisten joukkue 4 × 100 metrin viestijuoksussa aikaan 41,37. Muita huipputuloksia olivat itäsaksalaisen Uwe Hohnin 96,96 keihäänheitossa ja yhdysvaltalaisen Willie Banksin 17,58 kolmiloikassa.[41]
  • Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut 2.–3.3. Ateenassa, Kreikassa. Mitalitilaston kärjessä olivat kolme kultaa voittaneet Itä-Saksa ja Iso-Britannia. Britti Todd Bennett juoksi 400 metrillä sisäratojen maailmanennätyksen 45,56.[42]

Katso myös

Lähteet

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 7. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2759-3.

Viitteet

  1. Siukonen & Ahola, s. 43, 46–48, 173
  2. Siukonen & Ahola, s. 173
  3. Pihlaja, s. 40
  4. Siukonen & Ahola, s. 177
  5. Siukonen & Ahola, s. 177–178
  6. Siukonen & Ahola, s. 49–51, 175
  7. Siukonen & Ahola, s. 52, 175
  8. Siukonen & Ahola, s. 59, 175
  9. Pihlaja, s. 123
  10. Pihlaja, s. 124
  11. a b c Pihlaja, s. 151
  12. a b Pihlaja, s. 152
  13. Ross, James M.: European Competitions 1984-85 4.6.2015. RSSSF. Viitattu 25.5.2020. (englanniksi)
  14. Siukonen & Ahola, s. 93
  15. Siukonen & Ahola, s. 195–196
  16. Siukonen & Ahola, s. 10, 93
  17. Siukonen & Ahola, s. 199
  18. Siukonen & Ahola, s. 204
  19. Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 699. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5.
  20. Siukonen & Ahola, s. 138–141
  21. Siukonen & Ahola, s. 224–225
  22. Siukonen & Ahola 1986, s. 226
  23. Siukonen & Ahola 1986, s. 225–226
  24. Siukonen & Ahola 1986, s. 226–227
  25. Siukonen & Ahola, s. 182–183, 222, 267
  26. Siukonen & Ahola, s. 63–65, 222
  27. Siukonen & Ahola, s. 36, 222
  28. Siukonen & Ahola, s. 222
  29. a b Pihlaja, s. 605
  30. Siukonen & Ahola, s. 246
  31. Siukonen & Ahola, s. 250–251
  32. Pihlaja, s. 739
  33. Pihlaja, s. 736–737
  34. Siukonen & Ahola, s. 110
  35. Pihlaja, s. 738
  36. Pihlaja, s. 739–740
  37. Pihlaja, s. 740
  38. Siukonen & Ahola, s. 39, 268–269
  39. Siukonen & Ahola, s. 67, 271
  40. Siukonen & Ahola, s. 271
  41. Siukonen & Ahola, s. 145–146, 273–274
  42. Siukonen & Ahola, s. 55–56, 269–270

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 1985 Wikimedia Commonsissa
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.