Wilhelm Wirtinger
Wilhelm Wirtinger (15. heinäkuuta 1865 – 15. tammikuuta 1945) oli itävaltalainen matemaatikko.
Wirtinger syntyi Ybbsin pikkukaupungissa, Itävallassa. Hän opiskeli Wienin yliopistossa, jossa hän vastaanotti tohtorinarvonsa 1887. Wirtinger sai suuria vaikutteita Felix Kleiniltä, jonka kanssa hän opiskeli Berliinin yliopistossa ja Göttingenin yliopistossa.
Wirtinger työskenteli matematiikan monilla alueilla. Hänen ensimmäinen merkittävä työnsä käsitteli theta-funktioita (vuonna 1896). Wirtinger myös kirjoitti tutkielmissaan funktioteoriasta, geometriasta, algebrasta, lukuteoriasta ja Lien ryhmästa. Hän auttoi Kurt Reidemeisteriä solmuteorian kanssa näyttäen 1905 kuinka solmuryhmä lasketaan
Vuonna 1907 Royal Society palkitsi Wirtingerin Sylvester-mitalilla hänen ansioistaan funktioiden yleisen teorian kehittämisessä.
Wirtinger oli yksi Encyclopédie des sciences mathématiques pures et appliquées toimittajista vuosina 1913–1916. Hänen oppilaitaan olivat Wilhelm Blaschke, Leopold Vietoris, Erwin Schrödinger, ja Kurt Gödel.
| ||||||||||||||||||||||
