Jeffrey C. Hall
| Jeffrey C. Hall | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. toukokuuta 1945 (ikä 79) New York, New York, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Amherst College Washingtonin yliopisto |
| Instituutti | Brandeisin yliopisto Mainen yliopisto |
| Tutkimusalue | perinnöllisyystiede |
| Tunnetut työt | period-geenin kloonaaminen |
| Palkinnot | Louisa Gross Horwitz -palkinto (2011) Shaw-palkinto (2013)  Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (2017) |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Jeffrey Connor Hall (s. 3. toukokuuta 1945 New York, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä ja kronobiologi. Hall on tutkinut urallaan erityisesti Drosophila-suvun kärpäsiä. Niistä hän onnistui eristämään Michael Rosbashin kanssa sisäistä kelloa koodaavan period-geenin. Sisäiseen kelloon liittyvien löydöksien ansiosta Hall on palkittu muun muassa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnolla.
Nuoruus ja opiskelu
Jeffrey C. Hall syntyi Brooklynissä vuonna 1945. Hän varttui Washingtonin esikaupunkialueella, missä hänen isänsä työskenteli Associated Pressille Yhdysvaltain senaatista vastaavana toimittajana.[1]
Hall suunnitteli lääketieteen opintoja, kun hän aloitti 1963 Amherst Collegessa. Puolivälissä kandidaatin tutkintoa hän kiinnostui lääketieteen sijaan muista tieteen aloista. Amherst Collegessa hän toimi jo mahlakärpäsiä tutkineen perinnöllisyystieteilijä Philip Ivesin tutkimusapulaisena. Ylempää korkeakoulututkintoa varten Hall muutti 1967 Washingtonin yliopistoon.[1] Sieltä hän valmistui tohtoriksi 1971.[2]
Ura
Hall jatkoi väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Drosophila-suvun kärpäsistä. Hän kuitenkin jätti 1974 California Institute of Technology, ennen kuin oli julkaissut yhtään tutkimusta ja siirtyi Brandeisin yliopistoon.[3]
Caltehcissä Hall oli työskennellyt Seymour Benzerin laboratoriossa. Siellä hän oli jo aloittanut Drosophila-kärpästen soidinkäyttäytymisen tutkimisen. Hall aloitti 1970-luvun puolivälissä yhteistyön Münchenin yliopiston Florian von Schilcherin kanssa. He tutkivat yhdessä omilla tahoillaan kärpästen soidinlaulun yhteyttä sukupuoleen. Heidän kokeensa mahdollistivat niiden hermojärjestelmän alueiden kartoittamista, jotka vaikuttivat soidinlauluihin.[3]
Väitöskirjan jälkeistä tutkimusta tehnyt Bambos Kyriacou liittyi 1970-luvun lopulla Hallin laboratorion henkilökuntaan. Kyriacou havaitsi, että Drosophila-kärpästen soidinlaulun rytmi seuraa noin minuutin välein toistuvaa kaavaa. He alkoivat tämän jälkeen tutkia Ron Konopkan löytämän vuorokausirytmiin vaikuttavan period-geenin vaikutusta lauluun. Hallin ryhmä, joka työskenteli läheisessä yhteistyössä Michael Rosbashin kanssa, onnistui 1984 eristämään period-geenin. Samoihin aikoihin siinä onnistui myös Michael W. Youngin ryhmä.[3]
Hall ja Rosbah jatkoivat työtä period-geenin parissa ja pyrkivät löytämään muita molekyyliprosesseja, joihin se vaikuttaa. He löysivät seuraavaksi geeniin liittyvän lähetti-RNA:n. Hall ja Rosbah julkaisivat tuloksensa vuonna 1990. Vuosikymmenen työn seurauksena sisäisen kellon molekyylimekanismit tulivat paremmin tunnetuksi.[4] He jatkoivat sisäisen kellon tutkimusta edelleen 1990-luvulla laajentamalla aihettaan käsittämään myös viittä muuta siihen liittyvää geeniä.[5]
Hall oli vuosina 2004–2012 Mainen yliopiston ylimääräisenä professorina. Mainessa hän lisäksi toimi 2008–2010 neurogenetiikan Libra-professorina.[6]
Hall on saanut urallaan useita palkintoja. Vuonna 2011 hänelle myönnettiin Louisa Gross Horwitz -palkinto, 2012 Gairdner-säätiön kansainvälinen palkinto, 2013 Shaw-palkinto ja Wiley-palkinto sekä vuonna 2017 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto.[7] Nobelin palkinnon jakoivat hänen kanssaan Michael Rosbash ja Michael W. Young. Palkinto annettiin sisäisen kellon molekyylimekanismien löytämisestä.[8]
Lähteet
- Nuzzo, Regina: Profile of Jeffrey C. Hall. PNAS, 15.11.2005, 102. vsk, nro 46, s. 16547–16549. United States National Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b Nuzzo, s. 16547.
- ↑ Autobiography of Jeffrey Hall The Shaw Prize Foundation. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Nuzzo, s. 16548.
- ↑ Lawrence Goodman: How Rosbash and Hall did it 2.10.2017. Brandeis University. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Jeffrey C. Hall, Ph.D. 2.10.2017. Brandeis University. Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Former UMaine Libra Professor Jeffrey C. Hall named Nobel Prize winner 2.10.2017. University of Maine. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Julian Cardillo: List of academic prizes and honors won by Brandeis’ Nobel Laureates, Michael Rosbash and Jeffrey Hall 2.10.2017. Brandeis University. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
- ↑ The Nobel Prize in Physiology or Medicine 2017 Nobelprize.org. Nobel Media AB. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
