Richard Coudenhove-Kalergi
| Richard Coudenhove-Kalergi | |
|---|---|
 Coudenhove-Kalergi noin vuonna 1930. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. marraskuuta 1894 Tokio, Japani |
| Kuollut | 27. heinäkuuta 1972 (77 vuotta) Schruns, Itävalta |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Richard Nikolaus Coudenhove-Kalergi (17. marraskuuta 1894 Tokio – 27. heinäkuuta 1972 Schruns) oli itävaltalais-japanilainen kreivi ja filosofi,[1] pasifisti[2] sekä Paneurooppa-liikkeen isä. Hän kiinnitti ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomiota totalitarististen aatteiden aiheuttamaan riskiin maailmanrauhalle ja ehdotti Euroopan valtioiden yhdistymistä Pan-Euroopaksi, valtioliitoksi, millä luotaisiin riittävä vastapaino Neuvostoliiton totalitarismille.
Perhe
Coudenhove-Kalergin isä Heinrich von Coudenhove-Kalergi (1860–1906) oli Itävalta-Unkarin diplomaatti Japanissa. Hän tapasi maassa ollessaan Mitsuko Aoyaman (1874–1941), jonka kanssa avioitui 16. maaliskuuta 1892. Aoyaman isä ei kuitenkaan hyväksynyt avioliittoa ja katkaisi välit tyttäreensä. Richard Nikolaus Coudenhove-Kalergi oli pariskunnan toinen poika.[3]
Kirjallinen tuotanto
Paneurooppa
Vuonna 1923 julkaistussa kirjassaan Paneurooppa (saks. alkuteos Pan-Europa) Coudenhove-Kalergi esittää, että ajatus Euroopasta suurvaltojen jakamana on vanhentunut ja että suurvaltojen on tehtävä tilaa uusille useista valtioista koostetuille maailmanvalloille, joista yksi olisi Euroopan maiden muodostama Pan-Eurooppa.[4] Hän ehdotti lisäksi Euroopan maiden keskinäistä tulliliittoa, jotta mantereen taloudellinen ja kulttuurinen potentiaali voisi kasvaa.[5][6] Hän kannusti myös mantereen lähentymistä kokonaisuutena Afrikan siirtomaidensa kanssa kantanaan, että yhdenmukaisen ja järkevän Afrikan siirtomaittensa kehittämisen tuloksena Pan-Eurooppa voisi täysin kotoperäistää ruoan ja resurssien tuotantonsa ja saavuttaa siten taloudellisen riippumattomuuden ja sotilaallisen koskemattomuuden.[7]
Myöhemmin Coudenhove-Kalergi esitteli ideaansa myös samannimisessä lehdessä, jota julkaistiin Wienistä, Leipzigista ja Pariisista käsin.[8]
Praktischer Idealismus
Vuonna 1925 julkaistussa kirjassaan Praktischer Idealismus Coudenhove-Kalergi kuvailee yhteiskuntafilosofisia ajatuksiaan etenkin Paneurooppa-visionsa kannalta.[9]
Stalin ja Kumpp.
Vuonna 1931 julkaistussa teoksessaan Stalin & Kumpp. Coudenhove-Kalergi ehdottaa, että Pan-Euroopasta pitäisi tulliliiton lisäksi muodostaa puolustusliitto. Stalin ja Kumpp. oli yksi teoksista, joiden myynnin liittoutuneiden valvontakomissio kielsi kirjakaupoissa Suomessa erissä vuosina 1944–1945.[10]
Näkemykset ja vaikutus
Coudenhove-Kalergi toimi merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Hänen perustamansa Paneurooppa-liike pyrki keräämään yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä ympäri Eurooppaa yhteen luodakseen poliittisesti yhdentyneen Euroopan. Maailmansotien välissä Paneurooppa-liike sai vaikutusvaltaisia kannattajia laajasti yhteiskunnan eri aloilta, kuten politiikasta, taloudesta, lehdistöstä ja yliopistoista. Paneurooppa-liike sai sanomansa levittämiseksi merkittävää rahoitustukea yksityishenkilöiltä, pankeilta ja valtioilta.[11]
Coudenhove-Kalergi ei pitänyt itseään sosialistina mutta katsoi, että kapitalistisen yhteiskunnan luonnollisella jalostamisella päädyttäisiin ennen pitkää sosialismiin.[12] Kommunismin kanssa hän ei kyennyt tekemään kompromisseja oman individualistisen maailmankatsomuksensa vuoksi.[13]
Saksan ulkoministerin Gustav Stresemannin tapaan Coudenhove-Kalergi suositteli 1920-luvulla keisarillisen Saksan siirtomaiden palauttamista Weimarin tasavallalle.[14] Coudenhove-Kalergi kuitenkin varoitteli, että eurooppalaisten tulisi kaikin keinoin pyrkiä estämään afrikkalaisten työläisten ja sotilaiden muutto Euroopan puolelle, vaikka hän kannattikin eurooppalaisten muuttoa Afrikkaan.[2]
Ajatus Afrikasta Euroopan yhteisen kehitystyön ja taloudellisen hyödyntämisen kohteena oli Coudenhove-Kalergin jälkeen myös saksalaisen Herman Sörgelin ja tämän Atlantropa-suunnitelman tavoitteena. Sörgelin tiedetään väittäneen Atlantropa-suunnitelmaa huomattavasti edistyneemmäksi kuin Paneurooppa-idea. Hän myös jäljitteli Coudenhove-Kalergin tyyliä saadakseen idealleen tukea.[15]
Palkintoja ja huomionosoituksia
- 1950: ensi kertaa jaettu Kaarle Suuren palkinto[16]
- 1954: Kunnialegioonan komentaja, Ranska[17]
- 1962: Großes Silbernes Ehrenzeichen mit Stern für Verdienste um die Republik Österreich
- 1965: Sonning-palkinto[18]
- 1966: Europäischer Karlspreis der Sudetendeutschen Landsmannschaft
- 1967: Kätketyn aarteen ritarikunta, Japani
- 1967: Kajima Peace Award, Japani
- 1972: Konrad Adenauer -palkinto
- 1972: Bundesverdienstkreuz, Saksan liittotasavalta[19][20]
- Kunniatohtori, Nihon-yliopisto, Tokio
- Ehrenbürgerwürde der Universität Frankfurt a. M.
Coudenhove-Kalergi-säätiö
Coudenhove-Kalergin ajatuksia vaalii vuonna 1978 perustettu säätiö European Society Coudenhove-Kalergi.[21] Säätiö jakaa Eurooppa-palkintoa, joka on myönnetty seuraaville henkilöille:[22]
|
|
Teokset
- Praktischer Idealismus (1925)
Suomennetut teokset
- Paneurooppa. Alkuperäinen teos Pan-Europa. Suomentanut Pakarinen, Weikko. Porvoo: WSOY, 1930. ISBN 951-29-2177-4.
- Stalin & Kumpp.. Suomentanut Palola, Eino. Otava, 1931.
- Artikkeli
- Coudenhove-Kalergi, R. N.: Kaikille eurooppalaisille!. Tulenkantajat, 18.8.1929, s. 266–267. Tulenkantajain osakeyhtiö. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
Lähteet
- Kishimoto, Masayuki: Global Government 2017: Making Global Citizen Education Mandatory. Bloomington, Illinois: Archway Publishing, 2019. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Hanssen, Peo; Jonsson, Stefan: Eurafrica: The Untold History of European Integration and Colonialism. Bloomsbury Collections, 2014. (englanniksi)
- Pan-Europa. (uudelleenjulkaisu). Wien: Pan-Europa-Verlag, 1982. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
- Reijnen, Carlos & Rensen, Marleen: European Encounters : Intellectual Exchange and the Rethinking of Europe 1914-1945. New York: Rodopi B.V., Amsterdam, 2014. ISBN 978-90-420-3832-5. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ ”Coudenhove-Kalergi ist zunächst einmal Geschichtsphilosoph.” Pan-Europa, s. 170. Osion kirj. Vittorio Pons.
- ↑ a b Hanssen & Jonsson 2014, s. 38.
- ↑ Kishimoto 2019.lähde tarkemmin?
- ↑ ”Das alte System der Großmächte mußte einem neuen System von Weltmächten Platz machen. Zwischen Staat und Menschheit hat sich em drittes eingeschoben: die Staatengruppe.” Pan-Europa, s. 20.
- ↑ ”Die intereuropäischen Zollgrenzen werden jede grosszügige Wirtschaft verhindern, während die Rüstungen und Konflikte den Rest des europäischen Wohlstandes vernichten müssen.” Pan-Europa, s. 27.
- ↑ ”Industrie, Handel und Verkehr sind gedrosselt durch sinnlose Zollschranken, die Europa wirtschaftlich parzellieren. Zivilisation und Moral sind in rapidem Verfall: so sinkt von Monat zu Monat die geistige und materielle Kultur Europas.” Pan-Europa, s. 68.
- ↑ ”[Europa] wäre stark genug, jede militärische Invasion und jede wirtschaftliche Konkurrenz erfolgreich abzuwehren.
Durch einheitliche Organisation und rationelle Erschliessung seines afrikanischen Kolonialreiches, das an Ausdehnung dem asiatischen Russland gleichkommt, könnte Pan-Europa alle Rohstoffe und Nahrungsmittel, die es braucht, selbst erzeugen und so auch wirtschaftlich unabhangig werden.” Pan-Europa, s. 38. - ↑ Hanssen & Jonsson 2014, s. 30.
- ↑ Coudenhove-Kalergi: Practical Idealism – English Translation, viitattu 16.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Ekholm, Kai: Satoja kirjoja poistettiin kirjakaupoista 1944–1945 Tiellä sananvapauteen. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Reijnen & Rensen 2014, s. 249–250.
- ↑ ”Die natürliche Vervollkommnung des kapitalistischen Systems ebnet den Weg zum Sozialismus. [– –] Unsererseits arbeiten wir also dadurch dem Sozialismus vor, dass wir den Aufstieg des Kapitalismus in Europa zu einer hoheren Entwicklungsstufe fordern.” Pan-Europa, s. 161.
- ↑ ”Weil ich Individualist bin und darum ein Gegner des Kollektivismus, für den der Mensch nur eine Zelle der Gesellschaft ist, und die Freiheit, nach den Worten Lenins, ein ”bürgerliches Vorurteil”. [– –] Aber unsere Ideale lassen sich nicht versöhnen.” Pan-Europa, s. 170. Osion kirj. Vittorio Pons.
- ↑ Hanssen & Jonsson 2014, s. 48–49.
- ↑ Hanssen & Jonsson 2014, s. 60, 63.
- ↑ Preisträger Stiftung Internationaler Karlspreis zu Aachen. Viitattu 28.6.2019. (saksaksi)
- ↑ Hagestedt, Lutz: Das Deutsche Literatur-Lexikon: Butenschön - Dedo, s. 374. Walter de Gruyter, 2011. Google-kirjat. (saksaksi)
- ↑ Sonning Prize recipients Sonning Prize. University of Copenhagen. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Tabellarischer Lebenslauf: Richard Nikolaus Graf Coudenhove-Kalergi Konrad-Adenauer-Stiftung. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 28.6.2019. (saksaksi)
- ↑ Coudenhove-Kalergi, Richard Nikolaus Graf Konrad-Adenauer-Stiftung. Arkistoitu 3.4.2014. Viitattu 28.6.2019. (saksaksi)
- ↑ Presentation European Society Coudenhove-Kalergi. Arkistoitu 9.9.2017. Viitattu 7.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Laureates of the Europe prize European Society Coudenhove-Kalergi. Arkistoitu 23.4.2019. Viitattu 7.5.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Richard Coudenhove-Kalergi Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Richard Coudenhove-Kalergi Wikisitaateissa- Virallinen sivusto Kansainvälisen Paneurooppalaisen Unionin Suomen osasto. Arkistoitu 8.4.2005. Viitattu 15.4.2005.
- Pan-Eurooppa Instituutti Turun kauppakorkeakoulu. Arkistoitu 24.8.2017. Viitattu 5.7.2017.
- Pauli Heikkilä: Ikkunat auki Paneurooppaan 2000. Jyväskylän yliopisto.
- Väyrynen, Paavo: Paneurooppa ja uusidealismi: Tutkielma Richard Coudenhove-Kalergin filosofisista ja yhteiskunnallisista ajatuksista. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 978-951-1-15410-5.
- Gummerus, Herman: Euroopan Yhdysvallat. Hakkapeliitta, 8.4.1930, nro 15, s. 464–168. Helsinki: Suojeluskuntain Yliesikunta. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
Kaarle Suuren palkinnon saajat
| ||||||||||||||||||||||
